Tämän blogikirjoitus esittelee huolenpito- ja lahjatalouden maailmankuvaa, ja siihen kytkeytyvää toisenlaista ihmiskuvaa tarpeellisena vaihtoehtona nykyiselle kilpailukiimaiselle ihmisnormille. Suurimmat ratkaistavat ongelmat aikakaudellamme ovat tunnetusti talous-, hoiva- ja ilmastonmuutoskriisi ekologisine seurauksineen.
Porin seudun Maan ystävät järjesti perjantaina 11.3. perinteisen Lumiukkojen kapinan. Lumiukkoja uhkaa katoaminen tai vähintäänkin ilmastopakolaisuus lämpenevän ilmaston myötä. Tätä lumiukot itse eivätkä lumesta pitävät aikuiset ja lapset tietenkään toivo, joten Porin torille kutsuttiin porilaiset päiväkotiryhmät ja koululaiset rakentamaan lumesta mieltä osoittavia lumiveistoksia. Aamupäivän aikana torilla kävi n. 350 lasta ja aikuista nauttimassa lumileikeistä ja tarjolla olevista pullista ja kaakaosta.
Näin kevään korvalla tuli ajankohtaiseksi hankkia harjoittelupaikka, joka vastaisi niin oppilaitokseni Humanistisen ammattikorkeakoulun kriteerejä kuin myös omia mielihalujani harjoittelun suhteen. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa olen suuntautunut järjestötoiminnan puolelle, joka määrittelee harjoittelupaikan järjestökentälle ja jonka lisäksi syventävän- ja kehittävän harjoittelun kriteeristö luo omat reunaehtonsa harjoittelulle.
Vuonna 2012 Suomen Luonnossa kerrottiin Kittilän kultakaivoksen pohjarakenteiden ongelmista. Jutussa alan asiantuntijat totesivat muun muassa, että kaivosaltaiden pohjarakenteissa on rakennusteknisiä ongelmia, jotka voivat tulevaisuudessa aiheuttaa ympäristöongelmia. 1
Kirjoituksen tulevaisuus on nyt tätä päivää, ja ennustetut ongelmat ovat käyneet toteen.
Tiedonjanoinen ekaluokkalaiseni ryhtyi jonkun koulun kilpailun innoittamana kyselemään yllättäen ympäristöasioista. Selitin tietysti, alleviivatun yksinkertaisesti. Lapsi nyökytteli totisena. Päästessäni ilmastonmuutokseen ryhdyin yksinkertaistamaan entisestään, koska oletin tällaisten prosessien olevan lapselle sietämättömän abstrakteja, mutta yllättäen nuori koululainen vaan jatkoi nyökyttelyään.
Maan ystävien hallitus kokoontui 27.2. Pauligin huvilalla talvisissa tunnelmissa. Kokous oli tavallista pitempi, sillä kävimme läpi erityisesti talousasioita. Taloudenhoitaja esitteli viime vuoden tilinpäätöksen ja se vahvistettiin.
Maan ystävien valtakunnallisen Kevätväentapaamisen päivämäärä ja paikka lyötiin lukkoon; väentapaaminen järjestetään 6.-8.5. Helsingissä. Mikäli haluat mukaan suunnittelemaan väentapaamista, ota yhteyttä ryhmat (at) maanystavat.fi. Kaikki ovat erittäin tervetulleita mukaan suunnittelemaan!
Usein ajatellaan, että kaikki, mitä valtio ja suuret yhtiöt kovasti haluavat, myös toteutuu. Siksi on turha pullikoida näiden himoitsemia megaprojekteja vastaan. Ydinvoiman historia todistaa kuitenkin päinvastaista: projektien epäonnistuminen on enemmin sääntö kuin poikkeus. Vastaavasti ydinvoimanvastaisten liikkeiden onnistuminen on tuiki tavallista.
"Musta joutsen" on tulevaisuudentutkimuksen käsite, jolla viitataan odottamattomaan tapahtumaan, joka muuttaa toteutuessaan vallitsevan tilanteen täysin. Esimerkiksi aikanaan kukaan ei pitänyt mahdollisena, että Neuvostoliitto voisi noin vain romahtaa. Toteutuessaan se muutti maailman geopolitiikan painopisteen toisaalle ja lakaisi puoluekentän uusiksi. Yhtä vähän osattiin odottaa Eyjafjallajökullin purkausta, joka sulki Euroopan lentokentät.
”Puutarhassamme on puu, mutta emme ole oikeutettuja syömään sen hedelmiä”. Näin eräät Myanmarin pohjoisosassa asuvat kachinit kuvaavat maansa tilannetta. Samoilla sanoilla voitaisiin kuvata myös maan kaivostoiminnan pelisääntöjä.
EU:n tavoite ohittaa Yhdysvaltain raakaöljyn vientikielto vapaakauppasopimuksella uhkaa ruokkia ympäristölle tuhoisaa liuskekaasu- ja liuskeöljybuumia entisestään.
Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välille neuvoteltava sopimus transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) on ollut julkisuudessa lähinnä investointisuojajärjestelmän ja sääntelyn höllennysuhkien vuoksi. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet EU:n sopimukseen kaavailemat energiatavoitteet, jotka toteutuessaan saattaisivat kiihdyttää ympäristötuhoa Pohjois-Amerikassa entisestään.