Gaudeamus julkisti 12.4. tietokirjan Talous kasvun jälkeen, jossa kaksi vanhaa Maan ystävävää, Tuuli Hirvilammi ja minä, esitämme yhdessä Maria Joutsenvirran ja Kristoffer Wilénin kanssa kasvupakosta vapaan yhteiskunnan perusteet.
Kirjamme etsii ratkaisuja hyvinvointiin kasvuajattelun ulkopuolelta. Talouden kasvuvauhti on vauraissa maissa hyytynyt eikä paluuta vahvaan nousukauteen ole näköpiirissä. Kasvuun tarrautumisen sijasta ratkaisua hyvinvoinnin turvaamiseen pitäisikin etsiä ekologisesti kestävästä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesta talousjärjestyksestä. On aika laittaa talous palvelemaan tavoitetta, jossa yhteiskunta järjestää hyvän elämän kaikille.
Taustalla on havainto, että ilmastonmuutos, eriarvoisuuden lisääntyminen ja työelämän koveneminen ovat kärjistyneet yhteiskunnissa, joissa ykköstavoite on ollut kansantuotteen kasvu. Talouskasvu on kyllä nostanut elintasoa, mutta nykypäivänä se ei enää automaattisesti paranna hyvinvointiamme - itse asiassa näyttäisi käyvän jopa päinvastoin.
Kirjassa kumoamme aluksi myyttejä kasvun välttämättömyydestä työllisyydelle ja hyvinvointipalveluille sekä yhteensopivuudesta ympäristönsuojelun kanssa. Sen jälkeen esittelemme valtavirtaa pätevämmän kuvauksen tuotannontekijöistä, jossa mm. energia ja aika ovat vahvasti esillä.
Kautta kirjan hahmotamme talouden kolmella erilaisin periaattein ja järjestelyin toimivalla kentällä. Ydintalous kukoistaa kotitalouksissa ja siinä motiivi on tarpeiden tyydyttäminen ja toimintaperiaate pyyteettömyys. Tästä kauimpana on globaalitalous, jossa kasvottomat pörssiyhtiöt ovat olemassa vain omistajien pääoman tuottojen maksimoimiseksi. Keskivälissä toimivat paikallistaloudet, jossa tavoitteena on hyvinvointi ja merkittävä osa toiminnasta tapahtuu demokraattisesti hallittujen toimijoiden (osuuskunnat, julkinen toiminta, pk-perheyritykset) parissa. Alla skeemamme taulukkomuodossa.
Uskomme siis, että parempaa elämää voidaan tulevaisuudessa rakentaa paikallisen yhteistoiminnan, vastuullisten yritysten sekä elämää rikastuttavan hoiva- ja kotitaloustyön kautta. Kestävässä taloudessa kiinnitetään huomio ympäristön kantokykyyn sekä puhtaampaan energiajärjestelmään.
Talous kasvun jälkeen -kirjamme kyseenalaistaa nykyiset ajattelutavat. Hyvinvointia voidaan luoda parhaiten irrottautumalla jatkuvan kasvun vaatimuksista. Teos esittää ratkaisuehdotuksia työn järjestämiseen, rahajärjestelmän sääntelyyn sekä energiantuotantoon ja piirtää siten kuvan sosiaalisesti oikeudenmukaisemmasta ja ympäristön paremmin huomioivasta tulevaisuudesta.
Tapahtui 20 vuotta sitten: Kestävä Suomi
Tätä blogia ajatellessa en voinut olla muistelematta ensimmäistä tietokirjaani. Tasan kaksikymmentä vuotta sitten työstin valmiiksi kirjaa Kestävä Suomi. Se syntyi Friends of the Earth Europen hankkeesta Sustainable Europe, johon Ympäristö ja kehitys ry oli liittynyt mukaan vuonna 1994.
Projektin inspiraationa oli Alankomaiden Maan ystävien Milieudefensien Rion kokoukseen tekemä raportti Sustainable Netherlands. Siinä lähtökohdaksi oli otettu hollantilaisten kulutuksen globaalisti oikeudenmukaiseksi laskettu kestävä ympäristövara (environmental space). Laskelmien mukaan tämä tarkoitti mm. kasvihuonekaasupäästöjen pudottamista kymmenesosaan, luonnonsuojelualueiden kasvattamista kymmeneen prosenttiin pinta-alasta ja muita varsin reippaita toimia.
Kestävä Suomi -hanke eteni hyvin mm. ympäristöministeriön ja kauppa- teollisuusministeriön pienellä hanketuella. Raportin käsikirjoitus valmistui juuri ennen Maan ystävien erinomaisesti onnistunutta perustamiskokousta Turussa keväällä 1996. Uuden järjestön hallitus hyväksyi ehdotukseni, että Maan ystävät toimisi Kestävä Suomi -kirjan julkaisijana. Painosta kirja saatiin kesällä ja se sai mukavasti myönteistä huomiota ympäristökysymyksiä seuraavien parissa. Maan ystäviä kirja auttoi profiloitumaan järjestönä, jolla oli hyvin perusteltu visio kestävästä yhteiskunnasta.
Kestävä Suomi sisälsi ensimmäisen esityksen kasvihuonekaasupäästöjen reippaasta leikkaamisesta kestävälle ja oikeudenmukaiselle tasolle Suomessa. Tavoitevuodeksi Kestävä Eurooppa-hanke oli asettanut vuoden 2030. Kirjan edistyksellisen energiaskenaarion laatineiden Jyrki Luukkasen ja Suvi Holmin laskelmissa osoitettiin, miten tämä teknisesti onnistuisi siten, että energian kulutus puolitettaisiin 430 petajouleen ja uusiutuvien osuutta tuotannosta kasvatettaisiin voimakkaasti. Kirja kyseenalaisti myös jatkuvan talouskasvun mahdollisuuden ja toivottavuuden yhteiskunnassa, joka pitää ympäristöstä hyvää huolta.
Kestävä Eurooppa-hanke asetti esikuvan, jonka EU:n valtionpäämiehet ottivat kaksitoista vuotta myöhemmin omakseen asettamalla vuonna 2008 päästöille 80-95 % vähennystavoitteen vuoteen 2050 mennessä. Suomessa valtioneuvoston vuoden 2009 tulevaisuusselonteko ilmastosta esitti eri tapoja saavuttaa tavoite. Selonteon päätekijänä toimi Maan ystävien perustaja-aktiivi, tuolloin hallituksen ilmastoneuvonantajana ja kansanedustajana toiminut Oras Tynkkynen.
Tänä vuonna Juha Sipilän hallitus päivittää ilmasto- ja energiastrategiaa samalla pitkän aikavälin tavoitteella. Maan ystävät voivat syystä olla ylpeitä edelläkävijän roolistaan kahdenkymmenen vuoden takaa. Kiinnostavaa nähdä, siivittääkö myös nyt ilmestynyt Talous kasvun jälkeen jälleen uudenlaiseen, kasvupakosta vapaan tulevaisuuden suunnitteluun hallitustasolla jonkin ajan kuluttua. Toivottavasti näin tapahtuu - ja nopeammin kuin kymmenen vuoden viiveellä.