Mitä kaikkea haluaisimme tehdä yhdessä marraskuun väentapaamisessa? Tätä pohdittiin hallituksen syyskuun kokouksessa. Syksyn tapaaminen ja sen yhteydessä pidettävä vuosikokous lähestyy ja suunnitelmia hiotaan parasta aikaa.
Hei!
Nimeni on Julia ja olen ensimmäistä vuotta Maan Ystävien hallituksessa. Viime maaliskuussa päädyin matkustamaan keväiselle Maltalle, jossa järjestettiin ensimmäistä kertaa jokin Maan Ystävien tapaaminen. Tällä kertaa kyseessä oli Euroopan nuorten Maan Ystävien väentapaaminen ja nuoria osallistujia saapui ympäri eurooppaa viidestätoista eri maasta.
Olen ollut viimeiset vuodet intensiivisesti mukana Maan ystävien kuntatason kivihiilen vastaisissa kampanjoissa Hiilivapaa Helsingissä ja Hiilivapaa Suomessa. Toukokuussa pääsin tutustumaan kivihiilen vastaiseen kampanjointiin eri puolilla Eurooppaa, kun osallistuin Hiilivapaa Suomi -kampanjan edustajana CAN-Europe ilmastotoimintaverkoston järjestämään No Coal Network -tapaamiseen Saksassa lähellä valtavia ruskohiilikaivoksia. Paikalla oli kymmeniä osallistujia eri hiilen vastaista työtä tekevistä järjestöistä ja ajatushautomoista mm.
Professori Peter Lund ja Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen ottivat kantaa (HS Vieraskynä 23.5.) kaasun käyttämisen puolesta. Kirjoittajat näkevät kaasun olevan hyvä välivaiheen energiamuoto matkalla päästöttömään energiajärjestelmään.
Maan ystävillä on joukko jäseniä, jotka ovat kulkeneet Maan ystävien mukana aina perustamisesta lähtien eli 20 vuotta. Tällaiset pitkäaikaiset, uskolliset jäsenet ovat yhdistykselle kultaakin kalliimpia ja siksi kiitimmekin heitä pienellä lahjalla.
Näin kevään korvalla tuli ajankohtaiseksi hankkia harjoittelupaikka, joka vastaisi niin oppilaitokseni Humanistisen ammattikorkeakoulun kriteerejä kuin myös omia mielihalujani harjoittelun suhteen. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa olen suuntautunut järjestötoiminnan puolelle, joka määrittelee harjoittelupaikan järjestökentälle ja jonka lisäksi syventävän- ja kehittävän harjoittelun kriteeristö luo omat reunaehtonsa harjoittelulle.
Vuonna 2012 Suomen Luonnossa kerrottiin Kittilän kultakaivoksen pohjarakenteiden ongelmista. Jutussa alan asiantuntijat totesivat muun muassa, että kaivosaltaiden pohjarakenteissa on rakennusteknisiä ongelmia, jotka voivat tulevaisuudessa aiheuttaa ympäristöongelmia. 1
Kirjoituksen tulevaisuus on nyt tätä päivää, ja ennustetut ongelmat ovat käyneet toteen.
”Puutarhassamme on puu, mutta emme ole oikeutettuja syömään sen hedelmiä”. Näin eräät Myanmarin pohjoisosassa asuvat kachinit kuvaavat maansa tilannetta. Samoilla sanoilla voitaisiin kuvata myös maan kaivostoiminnan pelisääntöjä.
