Maan ystävien ilmasto-oikeudenmukaisuustoiminta oli tänään mukana antirasistisessa Ketään ei jätetä -mielenosoituksessa Helsingissä. Pidimme Kansalaistorilla seuraavan puheen:
Maan ystävien ilmasto-oikeudenmukaisuustoiminta haastaa suomalaisen ilmasto- ja ympäristöliikkeen, sen jokaisen järjestön, ryhmän ja muun toimijan, julistautumaan antirasistiseksi: Kamppailu on yhteinen!
Me tiedämme jo, että niin ilmastonmuutoksen kuin minkä tahansa ympäristöongelman ensimmäiset ja pahimmat kärsijät ovat eri tavoin marginalisoituja ihmisryhmiä: köyhiä, globaalin etelän kansoja, alkuperäiskansoja.
Me tiedämme jo, että pahimmat päästöt, saasteet ja luonnonvarojen ylikulutuksen aiheuttavat globaalisti rikkain kymmenys, joka koostuu pääasiassa valkoisista länsimaalaisista.
Me tiedämme jo, että ekologinen kriisi monissa muodoissaan ja kerrannaisvaikutuksissaan häätää ihmisiä kodeistaan, pakottaa heidät liikkeelle ja pyrkimään turvaan muille maille.
Me tiedämme jo, että nykyinen kapitalistinen järjestelmä hyödyntää ja ruokkii rasistisia rakenteita.
Suomalainen ilmasto- ja ympäristöliike vaatii yhä radikaalimpia yhteiskunnallisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi ja niihin sopeutumiseksi. Uusi yhä uudestaan toistuva iskulauseemme on “Järjestelmämuutos, ei ilmastonmuutosta!”
Äärioikeisto haluaa vaientaa yhteiskunnallisia toimia ja muutoksia vaativan ilmasto- ja ympäristöliikkeen, minkä todistimme jo Elokapinan Kesäkapinassa viime kesäkuussa. Äärioikeisto ei hyökkää vain siirtolaistaustaisia tai ulkoisesti tai kielellisesti erilaisia ihmisiä vastaan, vaan kaikkia niitä vastaan, jotka kokevat vihollisikseen.
Ilmastonmuutos ja luontokato vaativat nopeita mutta oikeudenmukaisia ratkaisuja, joilla rakennetaan yhteistä, avointa, tasa-arvoista ja myös lajien väliseen solidaarisuuteen perustuvaa yhteiskuntaa. Emme voi jättää ketään ulkopuolelle, syrjiä ketään, niin kuin nykyisessä kestämättömässä, uusliberalistisessa jatkuvan kulutuksen kasvun yhteiskunnassa tapahtuu ja siten myös rasistisille ääriliikkeille on syntynyt tilaa. Emme voi myöskään antaa tilaa ekofasismille, jossa ympäristönsuojelulla oikeutetaan eri ihmisryhmien brutaalikin sorto.
Meidän on oltava solidaarisia toisillemme - ja erityisesti meidän valkoisten tulee puolustaa ja antaa tilaa heille, jotka ovat muuta kuin valkoista normia. Tämä on tärkeää, sillä esimerkiksi suomalainen ympäristöliike on varsin valkoinen - miten voimme rakentaa aidosti kestävää ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa jos pyrimme siihen vain valkoisista näkökulmista?
Ympäristöongelmien ratkaisut tulee tehdä rasismia purkaen. Ympäristöliikkeessä tarvitaan aktiivista antirasismia, on se sitten solidaarisuuden osoituksia antirasistisille kamppailuille, rasismin tiukkaa vastustamista esimerkiksi antifasismin muodossa, tai rasismin ja valkoisuusnormin purkamista liikkeen sisällä.
Toistamme: suomalaisen ilmasto- ja ympäristöliikkeen on oltava antirasistinen: Kamppailu on sama ja yhteinen!