Tämä kirjoitus on osa Poimulehti-teemalehteä, jonka Helsingin Maan ystävät julkaisi keväällä 2021. Lehden artikkelit julkaistaan myös tässä blogissa viikon välein. Lehden kirjoitukset eivät edusta Maan ystävät ry:n virallista näkemystä.
Ilmastotoimissa on kyse yhteisöistä, ei kuluttajasta
Mielestäni, niin harmillista kuin se onkin, yksittäinen ihminen ei voi noin vain vaikuttaa ilmaston tilaan.
Kun ajattelemme asioita luonnon ja eläinten kannalta yksittäisen ihmisen tekemisillä on hyvinkin paljon merkitystä. Koska Suomessa on paljolti yksityisomistuksessa olevia metsiä, otan esimerkiksi ihmisen joka omistaa metsää.
Metsänomistaja voi päättää, hakkauttaako hän metsäänsä ja millä menetelmillä, ja hoitaako hän sitä niin, että se edistää vai vähentää biodiversiteettiä. Hän voi myös päättää, antaako hän paikallisen metsästysseuran ampua eläimiä maillaan vai ei. Eläinyksilöiden näkökulmasta päätöksellä on paljonkin vaikutusta. Lähes jokainen suomalainen kohtaa elämässään tilanteita, joissa hänen päätöksensä vaikuttavat luontoon ja eläimiin suoraan.
On kuitenkin tilanteita, joissa yksittäisen (ei politiikassa mukana olevan) ihmisen valinnat vaikuttavat paitsi ihmisiin, eläimiin ja luontoon myös ilmastoon verrattain merkittävästi. Esimerkiksi yritysjohdossa toimiva henkilö voi päättää, noudatetaanko yritysvastuuta ja toimitaanko vaikkapa Pariisin ilmastosopimuksen hengessä. Erityisesti suurilla mutta myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on merkittävä rooli. Onkin toivottavaa ja kannustettavaa, että yritykset tekevät minimilainsäädäntöä tiukempia standardeja itselleen.
Kampanjat
Yhtenä onnistuneena kampanjana voidaan pitää Vegaanihaaste-kampanjaa. Haasteen ideana on yhdistää yksittäisten ihmisten kulutusvalintoja, medianäkyvyyttä, yhteisöllisyyttä ja ihmisten tukemista pulmatilanteissa. Haasteessa sen vastaanottanut kokeilee vegaanista ruokavaliota kuukauden ajan. Tukenansa hänellä on kasvisruokaresepteistä ja muusta tiedosta koostuva päivittäinen uutiskirje, someyhteisö, sekä halutessaan henkilökohtainen tuutori. Toimin myös itse vegaanituutorina haasteen kahtena ensimmäisenä vuotena.
Nyt haaste on järjestetty seitsemän kertaa. Aiemmin haaste oli järjestöjen yhteiskampanja, mutta nyttemmin se on yhden eläinjärjestön vastuulla. Haasteen on vastaanottanut jo 80 000 ihmistä. Suuri osa heistä on jatkanut aiempaa kasvispainotteisemmalla ruokavaliolla tai siirtyneet kokonaan vegaaneiksi. Eläinoikeus- ja ilmastonäkökulmasta haasteella on ollut suuri vaikutus. Mielenkiintoisen kampanjasta tekee paitsi sen hyödyt eläimille ja ympäristölle myös sen yhteisöllisyys ja helpostilähestyttävyys.
Helsingin yliopistolla on käynnissä Ilmastokestävyys keittiössä -hanke. Hanke edistää vegaaniruokailua, ja siinä on toteutettu mm. ruokapalveluille suunnattu reseptipankki. Käytännöllisyys ja herkullisuus ovat tämänkin hankkeen kantavia teemoja. Myös kansalliset ravitsemussuositukset on otettu reseptien ja joukkoruokailun toteuttamisen lähtökohdaksi.
Ihmisten eläinsuhteen ei tulisi perustua yksipuoliseen hyödyn tavoitteluun. Uskon, että ihmisten eläin- ja luontosuhde on Suomessa murroksessa, sillä yhä useammat ovat havahtuneet eläinten ja luonnon arvoon. Valitettavasti eläintuotteiden kulutus on kuitenkin verrattain korkealla. Ilmasto- ja eläinoikeusliikkeet tarvitsevatkin ihmisten panostusta suomalaisten ruokailutottumusten muuttamiseksi ja eläinten kunnioituksen lisäämiseksi. Ihmisillä tulisi olla mahdollisimman hyvät puitteet toimia moraalisesti oikein ihmisiä ja muita eläimiä kohtaan.
Yhteisöllisyyden ja muiden ihmisten tukeminen ovat hyviä lähtökohtia onnistuneelle kampanjalle eivätkä onneksi kovin harvinaisia aktivismin piirissä.
Voiko kulutusvalinnoilla vaikuttaa? Mielestäni voi. Mutta mikäli vaikutuksen halutaan kohdistuvan ilmastokatastrofin hillitsemiseksi, valintojen täytyy olla sellaisia että yksittäisillä ihmisillä ja perheillä on mahdollisuus niihin ryhtyä.
Mikäli ekologista vaikkapa kierrätysmateriaaleista valmistettua puhelinta, suoraa bussi- tai junayhteyttä tietylle reitille, tai kohtuuhintaista ekologista valmismatkaa ei ole tarjolla, suuri osa ihmistä ostaa vähemmän ekologisen vaihtoehdon. Varsinkin perheiden tapauksessa vaikkapa lomabudjetti voi olla hyvin rajoitettu. Valitettavan usein tavaroita valmistetaan jopa tarkoituksella niin, että ne hajoavat tietyn käyttöiän jälkeen.
Siinä vaiheessa kun ekologisia vaihtoehtoja kuluttamiselle ei ole, voikin olla järkevämpää vaikuttaa jättämällä yritykselle asiakaspalautetta kuin yrittää vaikuttaa ostamatta jättämisellä. Lakimuutosten vaatiminen on myös vaihtoehto. Voidaan todeta, että tällä hetkellä melko lailla tuhlaillaan materiaaleja tavaroiden valmistuksessa, ja olisi järkevämpää ihmisoikeus- ja ilmastonäkökulmasta hyödyntää kierrätettyjä komponentteja vaikkapa puhelinten ja tietokoneiden valmistuksessa.
Vapaa-aika ja ekologisuus
Siinä missä ilmastoteoksi on noussut Vegaanihaaste, en usko että näin voi olla kaikkien kulutusvalintojen kohdalla. Mikäli kulutusvalinnoilla halutaan vaikuttaa, ne täytyy tehdä helpoiksi toteuttaa.
Tällä hetkellä esimerkiksi Suomesta Espanjaan maateitse matkustamista ei voida sanoa helpoksi. Asiaa vaikeuttaa pitkän välimatkan lisäksi muun muassa se, ettei ole käytettävissä mitään yksittäistä sivustoa, jolta matkustaja voisi ostaa tarvittavat liput ja majoitukset. Maateitse matkustaminen on lentämistä ekologisempi vaihtoehto, mutta matkustaja tarvitsee enemmän aikaa, rahaa sekä huolellista tiedonhakua reitti- ja majoitusvaihtoehdoista. Tämä voi osoittautua melko työlääksi. Matkatoimistojen ja lentoja välittävien yritysten agressiivinen mainonta blogialustoilla sekä yleisemmin netissä ja katukuvassa vaikuttaa ihmisten mielihaluihin ja ostopäätöksiin. Monilla ihmisillä ei myöskään ole tarpeeksi lomia töistä, jotta he voisivat liikkua ja lomailla lauttoihin ja autoon tai junaan turvautuen.
Sairaiden ja vanhusten näkökulmasta lentokentillä on paremmat palvelut, kuten mahdollisuus saada pyörätuoli ja työntekijä auttamaan liikkumiseen kentällä ja matkustusvälineessä. Juna- ja bussiyhtiöillä tällaista mahdollisuutta useimmiten ei ole. Intersektionaalisesta näkökulmasta on ongelmallista katsoa asioita vain terveen ja toimintakykyisen näkökulmasta.
Jos lentäminen vähenee puolella, sen hyödyt 1,5 ℃ lämpötilan nousun tavoitteessa pysymisessä ovat melko vähäiset.
Sitran asiantuntija arvioi lentämisen aiheuttaman ilmakehän lämpenemisen olevan noin 4% luokkaa maailmanlaajuisesti. "Nykyiset lentämisen hiilidioksidipäästöt ovat osuudeltaan noin kaksi prosenttia kaikesta ihmisten toiminnasta aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä. Ilmaston lämmittämisessä lentämisen osuus on kuitenkin suurempi, suurin piirtein kaksinkertainen. Yhteisvaikutuksiltaan – kun huomioidaan myös muut tekijät kuin hiilidioksidi – lentoliikenteen päästöjen osuus ilmakehän lämmittämisessä on nyt noin neljä prosenttia. "
Matkustustapojen valintaan vaikuttaa joidenkin ihmisten kohdalla myös sen hinta. Onneksi Suomessa valtionyhtiö VR:n hinnat ovat laskeneet pitkillä junamatkoilla, ja lippuja voi nyt saada tietyille vuoroille hyvinkin kohtuulliseen hintaan.
Kansainvälisessä mittakaavassa fossiilisista polttoaineista luopuminen ja eläintuotannon vähentäminen ovat tärkeämpiä osasia 1,5 ºC:n tavoitteessa pysymisen kannalta kuin lentäen tehdyt lomat ja vapaa-ajan matkustus. Koen kuitenkin, että lentoliikenteen ja matkustelun pois jäänti keväällä ja kesällä 2020 on saanut aikaan positiivisia muutoksia ihmisten ajattelussa ja käyttäytymisessä. Vaikuttaa, että monet ovat pysähtyneet miettimään arvomaailmaansa asiassa tai toisessa. Matkustelu ei välttämättä avarra. Jotkin niin sanotut turistikohteet vaikuttavat ottaneen melko huonosti huomioon paikalliset ihmiset ja luonnon, mikä ei heijasta kunnioittavaa suhtautumista niihin.
Kuten sanottua jos ympäristövaikuttajat, kuten järjestöt, haluavat merkittäviä vaikutuksia ihmisten kulutuskäyttäytymistä ohjaamalla, täytyy niistä tehdä helppoja toteuttaa. Niin helppoja, että keskiverto ihminen niitä haluaa ja kykenee noudattamaan vuosikymmeniä. Itse uskon, että syyllisyydentunteista kumpuavat ja itselle vaikealta tuntuvat tai ulkopuolisuudentunnetta aiheuttavat valinnat eivät pysy useimpien ihmisten toimintatapoina kuin joitakin vuosia. Sikäli kuin ihminen niitä edes haluaa kokeilla. Ihmisen eliniänodote länsimaissa on tällä hetkellä kuitenkin noin 80 vuotta tai ylikin, joskin nuorimmat ja vanhimmat ihmiset elävät muita todennäköisemmin melko ekologisesti.
Jos ja kun ympäristöliike vaikuttaa politiikkaan, sen täytyy ymmärtää politiikan mekanismeja. Jos ympäristöliike, tai mikä tahansa toimija, haluaa vaikuttaa yksittäisiin ihmisiin hänen täytyy ymmärtää heidän valintojensa motiiveja, ja myös hiukan psykologiaa. Me Maan ystävien toimijat, ja myös sinä Poimulehden lukija, olemme osa sitä ympäristöliikettä. Juuri ymmärrys, ja ratkaisujen tarjoaminen ihmisen kohtaamiin haasteisiin ovat mahdollistaneet vaikkapa Vegaanihaasteen valtavan suosion.
Lähteet
Lari Malmberg. Matkustin junalla Barcelonaan – siitä tuli kallis reissu, ja lentäen matkustaneita ystäviäni hymyilytti Helsingin Sanomat 14.1.2019.
Anna Tommola. Maata pitkin Espanjaan – Onko lentämisen välttäminen oikeasti ekologista, vaivan arvoista ja kallista? Helsingin Sanomat 23.8.2019
Vesa-Matti Lahti. Lentoliikenteen suuret aikeet päästöjen hyvittämisestä. Sitra 15.1.2019.
Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanja Facebookissa.
Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanja.
Lotta Pelkonen. Vegaanista ruokaa ravitsevasti ja herkullisesti – Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanjan reseptiikka on laadittu ravitsemussuositusten mukaisesti. Helsingin yliopiston Ilmastokestävyys keittiössä -blogi 7.1.2020.
Damian Carrington. Avoiding meat and dairy is ‘single biggest way’ to reduce your impact on Earth. The Guardian 31.5.2018.
Jami Jokinen. Ilmastopaneelin raportissa voimakas kannanotto: Eläintuotannon osuutta maankäytössä on vähennettävä merkittävästi. Aamulehti 8.8.2019.
Poimulehti 3
Sisältö
- Pääkirjoitus
- Ilmasto-oikeudenmukaisuus
- Ilmastoliike ja saamelaisaktivismi
- Ethics of the Climate Crisis
- Ilmastotoimissa on kyse yhteisöistä, ei kuluttajasta
- Tuulivoimaloiden kierrätys
- Hiilipäästöt verokarhun kynsissä
- Miten järjestelmämuutoksesta kannattaisi puhua?
- Lähestymistapoja järjestelmämuutokseen