Ilmasto-oikeudenmukaisuus | Maan ystävät

Helsingin Maan ystävät julkaisi keväällä 2021 Poimulehti-teemalehden. Lehden artikkelit julkaistaan myös tässä blogissa viikon välein. Artikkelit eivät edusta Maan ystävät ry:n virallista näkemystä.

Kuten kansainvälisen Maan ystävien puheenjohtaja Karin Nansen kertoi taannoisessa A Global Green New Deal -webinaarissa, ilmasto-oikeudenmukaisuus tarkoittaa globaalisti reilua ja ekologista järjestelmämuutosta, joka ottaa huomioon ihmisoikeudet [1].

Ilmasto-oikeudenmukaisuuden ulottuvuudet

Ilmasto-oikeudenmukaisuuden keskiössä ovat työläiset, joiden pitäisi saada tehdä ilmastokestävää työtä. Nansenin mukaan tämä on myös feministinen rakennemuutos, jonka seurauksena hoivatyötä tekisivät yhtä lailla naiset ja miehet. [1]

Etelä-Afrikassa on kampanja, jossa luodaan miljoona ilmastotyöpaikkaa [2]. Niitä tarvittaisiin myös Suomessa, jossa vuonna 2020 alkanut korona on luomassa pahan työttömyyden (huhtikuussa 2020 jo yli 300 000 työtöntä ja lomautettua [3]). Ilmastotyöpaikkoja ovat mm. uusiutuvan energian valmistajat ja rakentajat, julkisen liikenteen kuljettajat, ratayhteyksien rakentajat, ekologisten talojen rakentajat ja taloja energiatehokkaammiksi remontoivat sekä luomumaatalouden harjoittajat. Myös opetushenkilökuntaa tarvitaan tähän reiluun ja ilmastokestävään järjestelmämuutokseen. Lisäksi tehdastuotannon pitäisi olla ilmastokestävää. Kansainvälisissä kauppasopimuksissa pitäisi olla ilmastoklausuuli, jonka mukaan kaupata saisi vain ilmastokestäviä tuotteita. [2]

Ydinvoima ei ole ilmasto-oikeudenmukaista

Ilmasto-oikeudenmukaisuuteen liittyy keskustelu ydinvoiman "ilmastokestävyydestä,” jota se ei siis ole. Ydinvoimaan liittyy ihmisoikeusongelma, koska se on yhteydessä ydinsotaan, joka tuhoaa ihmis- ja eläinkunnan ja suuren määrän materiaa. Ydinonnettomuus tekee laajoja alueita täysin ja vuosikymmeniksi asuinkelvottomiksi, kuten olemme nähneet Tshernobylissä ja Fukushimassa.

Lisäksi ydinvoimaloihin liittyy ongelma, joka on vähemmän tunnettu: mielestäni kun ydinvoimaloiden lauhdevedet johdetaan mereen ja ne lämmittävät sitä, vesikasvit mätänevät ja tuottavat metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Näin ollen ydinvoima ei ole mitenkään ilmasto-oikeudenmukaista.

Reilu ja ekologinen järjestelmämuutos

Järjestelmämuutos tarvitsee monen kansanliikkeen yhteistyötä, niin ammattiliittojen, ympäristöjärjestöjen kuin muidenkin kansanliikkeiden yhteistyötä.

Ilmasto-oikeudenmukaisuus on keino, jolla varmistetaan ekologinen rakennemuutos. Mielestäni uusiutuvaan energiaan ja maalämpöön kohdistuvien investointien pitäisi olla julkista omaisuutta tai ainakin demokraattisen hallinnan alla, ruuantuotannon pitäisi olla luonnonmukaista ja hiiltä sitovaa, ja kuten ilmastokestävä julkinen liikenne on kunnallista, pitäisi kunnallisen rakentamisenkin näyttää esimerkkiä yksityiselle rakentamiselle olemalla ilmastokestävää.

Koronan jälkeinen aika olisi hyvä ja herättävä tilaisuus tehdä todellinen reilu ja kestävä järjestelmämuutos, koska saastuttavat tehtaat ovat olleet kiinni ja lentokoneet maassa. Kuten BIOS-tutkimusyksikkö esittää, elvytyksen pitäisi suuntautua ilmastokestäviin ja ekologisiin kohteisiin, kuten julkiseen liikenteeseen (esim. raideinvestoinnit), uusiutuvaan energiaan ja maalämpöön sekä ilmastokestävien autojen verottomuuteen ja natriumakkuisten sähköautojen latauspisteisiin. Myös julkiseen terveydenhuoltoon tehdyt investoinnit ovat parhaimmillaan osa ekologista ja feminististä rakennemuutosta eli ilmasto-oikeudenmukaista. [4]

Lähteet

[1] A Global Green New Deal. Webinaari 13.5.2020. Transnational Institute.

[2] Jonathan Neale (toim.) ym.: One Million Climate Jobs Campaign. Alternative Information and Development Centre 2018.

[3] Anna Pärnänen: Kokonaiskuva lomautettujen ja työttömien määrästä on karua katsottavaa. Tilastokeskuksen blogi 30.4.2020.

[4] BIOS-tutkimusyksikkö: Ekologinen jälleenrakennus

Poimulehti 3

Sisältö