Yritysvastuujärjestö Finnwatch, jonka jäsen myös Maan ystävät on, koordinoi uutta yritysvastuulakikampanjaa nimeltä #ykkösketjuun. Maan ystävät on yksi kampanjan takana olevista toimijoista, joihin kuuluu laaja-alaisesti eri järjestöjä, yrityksiä sekä ammattiyhdistysliikkeitä.
Kampanja tavoitteena on saada Suomeen sitova laki yritysten ihmisoikeusvastuusta, joka velvoittaa yritykset selvittämään, millaisia vaikutuksia niillä on ihmisoikeuksiin sekä vähentämään toimintansa mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Tarkoituksena on kerätä nimiä vetoomukseen, joka esitetään seuraavaan eduskuntaan valituille päättäjille. Laki on saatava puolueiden vaaliohjelmiin ja seuraavan hallituksen ohjelmiin.
Vetoomuksen pääset allekirjoittamaan kampanjan sivuilta:
Millaista lakia kampanjalla tavoitellaan ja miksei nykytilanne ole riitä?
Suomi on sitoutunut YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa koskeviin ohjaaviin periaatteisiin. Näissä määritellään myös huolellisuusvelvoite (human rights due diligence), joka tarkoittaa sitä, että yritykset ovat vastuussa ihmisoikeusriskien selvittämisestä ja niiden vaikutusten minimoimisesta. Mahdollisten ihmisoikeusloukkausten jo tapahduttua yritysten on pyrittävä korjaamaan tilanne.
Suomessa suurten yritysten velvollisuus ihmisoikeusvaikutusten huomioimiseen kirjattiin kirjanpitolakiin vuonna 2016. Käytännössä tämä koskee kuitenkin aivan liian harvaa yritystä eikä siinä määritellä, millaisia toimia yrityksiltä oikeastaan odotetaan. Lain noudattaminen täytyy varmistaa asettamalla sen rikkomiselle sanktiot.
Vastaavan tyyppinen laki on jo säädetty Ranskassa (Devoir De Vigilance des Enterprises hyväksyttiin vuonna 2017). Lisäksi samankaltaisia lakeja on valmistelussa myös Alankomaissa, Sveitsissä ja Australiassa. EU-tasolla huolellisuusvelvoite on säädetty konfliktimineraalien maahantuojille.
Huolellisuusvelvoite ei tarkoita sitä, että ihmisoikeusvaikutukset voitaisiin kääntää pelkästään positiivisiksi tai että yritysten oletettaisiin voivan hallita kaikki ihmisoikeuksiin liittyvät riskit. Se velvoittaa kuitenkin näiden riskien tunnistamiseen, minimoimiseen ja korjaaviin toimenpiteisiin. Vastuu ihmisoikeusvaikutuksista ei voikaan olla yksittäisellä kuluttajalla, vaan poliittisilla päättäjillä ja yrityksillä.
EU:ssa suurilla, sen jäsenmaihin rekisteröityneillä yrityksillä, on direktiivin mukainen velvollisuus raportoida toimintansa ihmisoikeusvaikutukset. Tämä ei kuitenkaan riitä. Suomella on nyt tilaisuus laajentaa yritysten ihmisoikeusvastuun nykyistä pohjaa ottamalla asialistalleen YK:n huolellisuusvelvoitteen. Muutos alkaa, kun vaadimme sitä yhdessä.