Keväällä valittiin Suomen tasavallan 75. hallitus. Eduskuntavaalit käytiin tilanteessa, jossa kapitalismin vaikutukset elämään maapallolla näkyivät räikeämpinä kuin koskaan. Vaaleja edelsikin voimakas kansalaisliikehdintä tehokkaan ilmastopolitiikan puolesta. Keväällä 2019 nähtiin kaikkien aikojen isoin, yli 20 000 osallistujaa kerännyt ilmastomarssi Helsingissä.
Kun vaalit voittanut SDP lähti tunnustelemaan hallitusta, ilmastokysymysten sanottiin olevan listan kärjessä. Ensimmäiset ristiriidat tulivat ilmi kuitenkin jo hallitusneuvottelujen aikana, kun Metsä Group julkisti suunnitelmansa Kemiin perustettavasta Suomen suurimmasta sellutehtaasta. Pian ilmoituksen jälkeen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kiirehti vakuuttamaan, ettei hanke uhkaa ilmastotavoitteita ja että valtio on myös valmis liikenneinvestointeihin. Kun hallitus lopulta muodostettiin SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kesken, sen tavoitteiksi asetettiin mm. hiilineutraalius vuonna 2035 ja hiilinielujen vahvistaminen. Kuitenkin jo samana päivänä, jolloin hallitusohjelma julkaistiin, uusi pääministeri Rinne vakuutti, ettei Kemin sellutehtaan toteutumisesta tarvitse olla huolissaan. Puheiden ja käytännön tekojen etäisyydestä kertoi myös tarkempi silmäys hallitusohjelmaan: sinänsä hyvät ilmastotavoitteet on asetettu kauas tulevaisuuteen ja tosiasialliset hallituskauden aikana käytettävät keinot koostuvat lähinnä erilaisista selvityksistä. Poissa olivat asiantuntijoiden ehdotukset metsähakkuiden rajoittamisesta ja turpeesta luopumisesta.
Ilmastopuheiden painoarvosta kertoi lisää syyskuussa julkaistu budjettiesitys: hallitus ei ole luopumassa ympäristölle haitallista yritystuista, teollisuuden päästökauppakompensaatiosta tai energiaintensiivisen teollisuuden energiaveronpalautuksista. Kaiken tähän mennessä tapahtuneen perusteella niin kutsuttu ilmastohallitus ei ole tarttumassa niihin toimenpiteisiin, joita välittömästi tarvittaisiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Sen sijaan hallituksen metsäteollisuuden etua ajava ilmastolinja on herättänyt ympäristöpolitiikan asiantuntijoilla huolen, että hinnan hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisesta joutuvat maksamaan tavalliset kansalaiset.
Jos hallitus olisi ollut vakavissaan ilmastotavoitteidensa kanssa, se olisi ottanut politiikkansa perustaksi ekologiseksi jälleenrakennukseksi kutsutun yhteiskunnan ja talouden perusteellisen järjestelmänmuutoksen. Esimerkiksi BIOS-tutkimusyksikön mukaan se merkitsisi fossiilivapaan infrastruktuurin rakentamista ja elinkeinoelämän, asumisen, liikkumisen ja ruoantuotannon käytäntöjen uusimista. Edelleen BIOSin tutkijat ovat todenneet, että ekologisen jälleenrakennuksen lykkääntyminen ihan vain muutamalla vuodella merkitsee entistä rajumpia vaatimuksia toimenpiteille lähitulevaisuudessa. Tämä on se todellisuus, jota kohti Antti Rinteen hallitus on viemässä johtamaansa valtiota.
On täten selvää, että ilmastoliike ei voi tuudittautua minkään väristen hallitusten lupauksiin, vaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi oikeudenmukaisesti tarvitaan ulkoparlamentaarista painostusta ja kaikenlaista toimintaa. Se voi olla esimerkiksi Lentoveron kaltaisia kansalaisaloitteita, Elokapina-liikkeen väkivallatonta suoraa toimintaa kaupunkitilassa, ilmasto-oikeudenmukaisuusliikkeen fossiiliteollisuuden infrastruktuurin blokkaamista tai Fridays for Futuren ja Earth Striken ilmastolakkoja. Toisaalta on käymässä ilmeiseksi, että ilmastokriisiä ja muita ympäristöongelmia ei ole edes mahdollista ratkaista kasvupakkoon sidotun kapitalismin ja sitä turvaavan valtiojärjestelmän kehyksessä. Etenkin uusliberaalissa vaiheessaan kapitalismi on kiihdyttänyt eri tavoin tuhoavia prosesseja ennennäkemättömällä tavalla. Voi siten olla, että kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen maailman aikaansaaminen ei edellytä yhtään vähempää kuin alhaalta ylös nousevan ekologisen vallankumouksen. Tämä merkitsee samalla sitä, että fossiilikapitalismin vastaisen kamppailun yhteydessä meidän on rakennettava esimerkiksi osuuskuntien ja muiden vaihtoehtoisen järjestelmän aloitteiden muodossa nykyiselle järjestelmälle vastavoimaa, joka perustuu suoraan demokratiaan ja solidaarisuuteen ja joka lähtee ihmisten tarpeista ja ympäristön kantokyvystä. Maan ystävät kannustaa kaikkia osallistumaan Ulkoparlamentaarinen toiminta 2019 -tapahtuman keskusteluun ympäristöliikkeen ja monien muiden liikkeiden strategoista uuden hallituksen aikana.
Ulkoparlamentaarinen toiminta 2019 -tapahtuma sunnuntaina 13.10.2019 klo 12–18 Oranssilla, Kaasutehtaankatu 1 (Helsinki). Tapahtuman järjestävät A-ryhmä, Aseistakieltäytyjäliitto, DA mobilization team, Earth Strike Suomi, Elokapina, Maan ystävät, Oikeutta Eläimille, Siviilien puolustus ja Vapaa liikkuvuus.
Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/378244669539022/
Sähköposti: uptoiminta>at<riseup.net.
Lisätietoa:
Bios: Ekologinen jälleenrakennus https://eko.bios.fi/
Paavo Järvensivu: Kuinka Suomi voi toteuttaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen ekologisen jälleen rakennuksen https://politiikasta.fi/kuinka-suomi-voi-toteuttaa-pariisin-ilmastosopim...
Ympäristöpolitiikan professori kritisoi hallitusohjelmaa konkretian puutteesta: "Edelläkävijyys on tyhjää puhetta" https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/06/05/ymparistopolitiikan-professori-...
Asiantuntijat budjettiesityksen ilmastosatsauksista: Tehokkain toimi jäi uupumaan, kun turpeen verotukea ei poistettu https://yle.fi/uutiset/3-10976522
Rinteen hallituksen ilmastoteot eivät vastaa mainospuheita – ”Suuret teollisuusyritykset saavat hiiliveroistaan 70 prosenttia takaisin” https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/rinteen-hallituksen-...
Ilmastokortit pöytään https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/sk-tutki-puolueiden-...