Pidämme esitettyä suunnitelmaa keskustatunnelin eli maanalaisen kokoojakadun toteuttamiseksi ympäristö- ja liikennepoliittisesti haitallisena. Tunnelin toteuttaminen lisäisi autoliikennettä ja sen myötä hiilidioksidipäästöjä, toisi kantakaupunkiin maisemaa rumentavia ja kävelyreittejä haittaavia ramppijärjestelyjä sekä maksaisi todella paljon. Kävelykeskustaa voidaan laajentaa myös ilman keskustatunnelia.
Jatkosuunnitteluun esitetty neljäkaistainen keskustatunneli lisäisi esityksen liitteenä julkaistujen selvitysten mukaan autoliikenteen suoritetta n. 110 000 km vuorokaudessa verrattuna tilanteeseen, jossa tunnelia ei toteuteta. Tämä johtaisi hiilidioksidipäästöjen kasvamiseen 1600 tonnilla vuodessa. Joukkoliikenteen matkamäärä laskisi n. 3000 matkalla ja pyörämatkojen määrä vähenisi n. 1000 matkalla vuorokaudessa.
Keskustatunnelin kokonaishinnaksi on arvioitu 1,3-1,4 miljardia euroa. Maanalaisiin liikennehankkeisiin liittyy huomattavia kustannusriskejä ja ottaen huomioon, että keskustatunnelin suunnitelmat ovat varsin alustavat, on todennäköistä, että lopullinen kustannus on huomattavasti esitettyä korkeampi. Keskustatunnelin kustannus on kohtuuttoman suuri panostus henkilöautoliikenteen edistämiseen, ja summa ylittäisi huomattavasti esimerkiksi lähivuosille suunniteltujen raitiotiehankkeiden yhteiskustannukset. Helsingillä on lähivuosikymmeninä huomattava investointitarve joukkoliikenteen ja pyöräilyn kehittämiseen. Lisäksi Helsingin koulu- ja sote-kiinteistöissä on huomattava korjausvelka. Katsomme siksi, että rahat tulisi käyttää muihin inventointeihin kuin keskustatunneliin.
Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Autoliikennettä lisäävä ja joukkoliikenteen käyttöä sekä pyöräilyä vähentävä investointi on räikeästi ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Ilmastokriisin pysäyttämiseksi tulisi kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen olla jokaisen investoinnin lähtökohta.
Tunnelin rahoittaminen edes osittain käyttömaksuilla ei ole realistista. Kaupungin esityksen mukaan käyttömaksuilla voitaisiin kerätä korkeintaan kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa, eikä se riittäisi kattamaan edes keskustatunnelin ylläpitokustannuksia. Ruuhkamaksujen toteuttaminen olisi sen sijaan hyvä ajatus, sillä ne ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi autoliikenteen vähentämiseen erityisesti kysyntäpiikeissä. Esimerkiksi Tukholmassa ruuhkamaksualueen autoliikenne väheni viidenneksellä ruuhkamaksujen käyttöönoton jälkeen [1]. Ruuhkamaksujen toteuttaminen olisi siksi tunnelille vaihtoehtoinen menetelmä keskustan katuverkon autoliikenteen vähentämiseen.
Esitetty kävelykeskustan laajentaminen on varsin maltillinen eikä sen toteuttaminen riitä viihtyisän kävelykeskustan synnyttämiseksi. Esitetyt muutokset katutilassa voidaan hyvin toteuttaa myös ilman keskustatunnelin rakentamista. Useilla kävelykaduiksi muutettavaksi esitetyillä kaduilla ei ole liikenteellistä merkitystä kuin niiden varrella sijaitseville kiinteistöille (esim. Fabianinkatu, Yliopistonkatu ja Hallituskatu).
Keskeinen peruste esitetylle suunnitelmalle on matkustajasatamien auto- ja rekkaliikenteen ohjaaminen pois katuverkosta. Massiivisia tunneleita kestävämpi ratkaisu tähän ongelmaan olisi ohjata rekkoja kuljettava laivaliikenne Vuosaaren satamaan. Jos Vuosaaren satamaan toteutettaisiin metroyhteys ja matkustajasatamatoiminnot, suuri osa keskustan satamiin saapuvista aluksista voitaisiin ohjata sinne.
Keskustan kauppojen asiakkaista ainoastaan 11-15 % saapuu henkilöautolla [2]. Keskustan vetovoima ei siksi ole riippuvainen saavutettavuudesta henkilöautolla, vaan huomattavasti keskeisempi kysymys on, kuinka houkutteleva alue on joukkoliikenteellä, pyörällä ja kävellen saapuville. Keskustan vetovoimaa lisäisi siksi parhaiten kävely-ympäristön laadun parantaminen sekä joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteyksien kehittäminen.
Esitämme, että esitetty suunnitelma hylätään. Kävelykeskustan laajentamisen suunnittelua tulisi jatkaa ilman, että sen toteuttaminen kytketään keskustatunneliin.
Kenkää keskustatunnelille -ryhmä
Helsingin seudun Maan ystävät ry
[1] Börjesson, M., Eliasson, J., Hugosson, M. & Brundell-Freij, K. 2012. The Stockholm congestion charges — 5 years on. Effects, acceptability and lessons learnt. Transport Policy 20: 1–12.
[2] Helsingin kaupunki 2019. Helsingin keskustan asiointiselvitys 2019. Loppuraportti 19.6.2019. Url: https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/...