YK:n hallitustenvälinen työryhmä jonka YK:n ihmisoikeusneuvosto on valtuuttanut valmistamaan sopimusta sitovista ihmisoikeusvelvoitteista yhtiöiden ja muiden yritysten ylikansalliselle liiketoiminnalle keskusteli 23.-27 lokakuuta tällaisten velvoitteiden elementeistä, jotka myös YK:n ihmisoikeusvaltuutetun mukaan tarjoavat "hedelmällisen pohjan valmistaa elementtejä laillisesti sitovan instrumentin luonnokseen." (1)
Valtaenemmistö maailman maista kannatti hallitustenvälisen työryhmän jatkavan nyt työtään valmistamalla tältä pohjalta sopimusluonnoksen ylikansallista liiketoimintaa sitovista ihmisoikeusvelvoitteista. Myös YK:n riippumattomat ihmisoikeusasiantuntijat korostivat että työn jatko tältä pohjalta vastaa kansainvälisen ihmisoikeuslain vaatimuksia.
Silti Euroopan maat, Venäjä ja Australia, joista monet ihmisoikeuksia eri puolilla maailmaa loukkaavat yhtiöt tulevat, katsovat, ettei YK:n ihmisoikeusneuvoston valmistettavaksi valtuuttamaa sopimusta yhtiöiden ja yritysten ylikansallista liiketoimintaa sitovista velvoitteista tulisikaan nyt luonnostella. Sitovien velvoitteiden sijaan, EU kannattaa ylikansallisille yhtiöille, vain vapaaehtoisia ihmisoikeusvelvoitteita, joita nytkin käytetään.
Kun ylikansalliset yhtiöt saavat nyt itse vapaaehtoisesti ratkaista kannattaako niiden kunnioittaa vai loukata ihmisoikeuksia, tämä ylläpitää jatkuvia ihmisoikeusloukkauksia. Ja siltäkään osin, kuin yhtiöt esittävät vapaaehtoisesti kunnioittavansa ihmisoikeuksia, ei toimien ihmisoikeusvaikutuksia riippumattomasti todenneta.
EU on esittänyt myös, että velvoitteita tulisi ylipäätään asettaa vain sellaisessa muodossa, jossa niiden noudattamista valvottaisiin yhdenvertaisin menettelyin myös paikallisen talouden toiminnoissa. EU:n mukaan tämä kohtelisi uhreja yhdenvertaisesti riippumatta siitä onko loukkauksen aiheuttava liiketoiminta luonteeltaan paikallista vai ylikansallista.
Eriarvoisessa ja turvattomassa asemassa ovat nyt kuitenkin juuri ylikansallisten yhtiöiden ihmisoikeusloukkausten uhrit, joiden yhdenvertaiset mahdollisuudet saada oikeuksiensa loukkaaja vastuuseen, on eliminoitu EU:n ajamien ylikansallisten yhtiöiden ja sijoitusten etuoikeuksilla. Näitä etuoikeuksia vahvistamaan asetetuilla kauppa- ja sijoitussopimusten riidanratkaisuelimillä, ei ole edes velvoitetta selvittää liiketoiminnan ihmisoikeusvaikutuksia ihmisoikeussitoumusten vaatimalla tavalla.
Jo se, jos valtiot yrittävät estää ylikansallisten yhtiöiden ihmisoikeusloukkauksia, altistaa valtiot uhkasakoille, joita yhtiöt voivat vaatia olettamiensa voittojen menetyksistä. Valtiot voidaan haastaa ja tuomita satojen miljoonien eurojen korvauksiiin yhtiöille - siitä miten yhtiöt voivat otaksua ihmisoikeuksia suojelevien toimien rajoittavan oletettuja voittojaan. Ja toisin kuin paikallinen taloudellinen toiminta, ylikansalliset yhtiöt voivat tehdä liikevoittoja paikallisen ympäristön kestävyyden kustannuksella, joutumatta vastuuseen, tai edes kärsimään aiheuttamastaan tuhosta viedessään voitot ulos alueelta.
Vaatiessaan, ettei ylikansallisella liiketoiminnalla tule olla sitovia velvoitteita, EU-maat esittivät paradoksaalisesti, että Hondurasissa Aqua Zarca vesivoimahanketta vastustaneen Berta Caceresin kaltaisten ihmisoikeuspuolustajien oikeuksia turvaisivat parhaiten EU-maiden riittävinä pitämät yhtiöille vapaaehtoiset, "Guiding Principles on Business and Human Rights" periaatteet. Silti juuri tuossa hankkeessa, sen rahoittajat Finnfund ja FMO sovelsivat ja kunnioittivat noita periaatteita tavalla, jota EU-maiden, Suomen ja Hollannin hallitukset katsoivat pätevästi valvoneensa ja silti tapa, jolla hanketta ohjattiin, johti Bertan murhaan, eikä kunnioittanut ihmisoikeuksia.
Finnfund esitti toimivansa noiden ohjaavien periaatteiden mukaan niin, että sillä "on rahoituspäätöksiä tehdessään käytössään kaikki oleellinen tieto hankkeen mahdollisista vaikutuksista ihmisoikeuksiin". (2) Silti Finnfund vastasi heti Bertan murhan jälkeen esitettyyn pyyntöön saada nähdä sen selvitykset hankkeen vaikutuksista alkuperäskansan aluetta koskeviin ihmisoikeuksiin, että Finnfundin näitä ihmisoikeusvaikutuksia koskevat selvitykset eivät ole julkisia, koska ne on sovittu liikesalaisuuksiksi hankkeen bisneskumppanien kanssa. Kumppanina ollut DESA, johon Finnfund ja Suomi tuolloin vakuuttivat täysin luottavansa, on nyt todettu osalliseksi Berta Caceresin murhan suunnitteluun. (3)
Siten yhtiö, joka toimii 'ohjaavien periaatteiden' vapaaehtoisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaan , voi helposti esittää julkisesti selvittäneensä kaikki rahoittamansa hankkeen kaikki "mahdolliset vaikutukset ihmisoikeuksiin" ja pitää samalla 'kaikki oleellinen tieto' hankkeen ihmisoikeusvaikutuksista rahoittamansa, ihmisoikeusloukkausten suunnitteluun osallisen yhtiön kanssa jaettuina bisnes-salaisuuksina. Näin yhtiö voi käyttää vapaaehtoisia velvoitteita suojaamaan rahoitetun yhtiön ihmisoikeuksia loukkaavaa toimintaa julkisuudelta ja luomaan katteettomia julkisia illuusioita siitä, miten tuo ihmisoikeuksia loukkaava liiketoiminta olisikin ihmisoikeuksien edistämistä.
Viitteet:
3. https://mobile.nytimes.com/2017/10/28/world/americas/honduras-berta-caceres-desa.html?referer=https://www.google.com/
"to elaborate an international legally binding instrument to regulate, in international human rights law, the activities of transnational corporations and other business enterprises." "we too often witness negative social, environmental and human rights impacts linked to business activity". Chairperson-Rapporteur has succeeded to provide "a fertile ground for the preparation of the elements for the draft legally binding instrument." (Zeid, http://www.ohchr.org/EN/NewsEvents/Pages/DisplayNews.aspx?NewsID=22275&L... )