Lajismista luopuminen estäisi Covid-19 kaltaisten zoonoosien leviämistä
Monet ihmishenkiä 2000-luvulla vieneet tai ihmispopulaatiota uhkaavat epidemiat ja pandemiat, ovat seurausta eläinten hyväksikäytöstä. Tällaisia epidemioita ovat olleet esimerkiksi Covid-19, sikainfluenssa, ja tietyt ihmisille vaarallisiksi muuntuneet lintuinfluenssat. Eläinten laajamittainen hyväksikäyttö ei olisi mahdollista, ilman ideologiaa joka sen oikeuttaa.
Lajismi, johon viitataan usein myös termillä spesismi, tarkoittaa ideologiaa, jossa kaikki muut eläinlajit kuin ihminen nähdään ihmistä alempiarvoisina. Eläinten arvo nähdään niiden ihmiselle tuottaman hyödyn kautta, ja niiden samankaltaiset piirteet ihmisiin nähden kielletään. Lajismin ideana lienee ollut aiemmin parantaa ihmisyhteisön ja omien jälkeläisten selviytymistä.
Palveleeko lajismi enää ihmisten omaa elossa pysymistä ja terveyttä?
Näyttää hyvin selkeästi siltä, ettei palvele.
Ihmiset tuovat eläimiä sademetsistä toreille myytäviksi. Eläimillä ei nähdä yksilöarvoa, vaan ne nähdään kauppatavarana. Ruuaksi tuotettuja eläimiä pidetään suuria määriä ja ahtaasti. Ahtaat, epähygieniset olosuhteet, joissa sikoja nykyisin kasvatetaan ovat synnyttäneet sikainfluenssan, joka tarttuu myös ihmisestä ihmiseen.
Tuotantoeläimille syötetään noin 50-80% maailman antibiooteista. Antibioottien käytön lisääntyminen uhkaa ihmiskuntaa antibioottiresistenssin, eli antibiootteille vastustuskykyisten bakteerien yleistyessä.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan mikrobiresistenssi on tänä päivänä yksi suurimmista globaaleista terveysuhista.
On väitetty, että covid-19 syntyi ja levisi ihmisiin luonnosta pyydetyistä eläimistä, joita kaupattiin torilla. Toinen teoria covid-19 alkulähteestä on, että se olisi peräisin Kiinan Wuhanissa sijaitsevasta yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten omistuksessa olevasta eläinkoelaboratoriosta. Riippumatta siitä kumpi teorioista pitää paikkansa, tauti leviää esimerkiksi turkiksiksi kasvatettavien minkkien keskuudessa nopeasti, ja tarttuu niistä myös eläimiä hoitaviin ihmisiin.
Amatsonin sademetsien tuhoamisen suurin syy löytyy karjankasvatuksesta. Karjankasvatus käyttää valtavia pinta-aloja peltoa nautojen rehunviljelyä varten. Karjankasvatus tarvitsee myös valtavan määrän nautoja, joiden tuottamat metaanipäästöt ovat hyvin merkittävä ilmastokatastrofin vauhdittaja.
Eläinten kasvatus ruuaksi, tai metsien kaato niiden ruokkimiseksi, ei olisi mahdollista ilman lajismin ideologiaa, joka tämän oikeuttaa. Nykymaailmassa vain yhteiskunnat voivat rahoittaa ja mahdollistaa eläintehtaat ja teurastamot. Ilman yhteiskunnan tukea myös eläintuotanto hiipuisi, ehkä loppuisi kokonaan.
Meidän yhteiskuntana tulisi kyseenalaistaa eläinten hyväksikäyttö, ja luopua siitä niin laajamittaisesti ja niin pian kuin mahdollista.
Monilla eläinlajeilla on tunne-elämä ja muita piirteitä, jotka tekevät niistä hyvin samankaltaisia kuin me ihmiset.
Käsitys ihmisestä kategorisesti muista eläimistä eroavana olentona ei perustu nykytieteeseen, vaan pohjaa siihen mitä ihmiset uskoivat 1800-luvulla. Vastoin nykyaikaista tietoa eläimistä, niitä kohdellaan kuin ne eivät olisi älyllisiä ja tuntevia olentoja. Luulisi, että yhteiskunta ei voisi enää pohjata arvovalintojaan satoja vuosia sitten kehitettyihin, nykyisin epätieteellisiksi tiedettyihin käsityksiin?
Lajismi on myönnettävä ilmiönä ja siitä on käytävä kriittistä yhteiskunnallista keskustelua.