”Puutarhassamme on puu, mutta emme ole oikeutettuja syömään sen hedelmiä”. Näin eräät Myanmarin pohjoisosassa asuvat kachinit kuvaavat maansa tilannetta. Samoilla sanoilla voitaisiin kuvata myös maan kaivostoiminnan pelisääntöjä.
Myanmarin kaivoksissa kultaakin kalliimpaa on vihreän jadekiven louhinta. Tätä arvomineraalia löytyy erityisesti Pohjois-Myanmarista, Kachinin osavaltiosta, josta suurin osa myös maapallon kallisarvoisesta jadeiitista louhitaan. Jaden kaivuu Myanmarissa on erittäin tuottoisaa, ja arvioiden mukaan kivi on rikastuttanut maata vuoden 2014 aikana noin 31 miljardin dollarin edestä. Summa vastaa noin puolta Myanmarin bruttokansantuotteesta.
Luonnonvarabisnes kukoistaa, mutta monien etniseen vähemmistöön kuuluvien kachininen silmin jadesta saadut tuotot ovat heidän ”puutarhansa saavuttamattomia hedelmiä”. Global Witness- järjestön tuottaman jadetuotatoa käsittelevän tutkimuksen (1) mukaa arvokkaasta kivestä saadut miljardit valuvat sinne missä rahaa jo on ja vallasta pidetään tiukasti kiinni.
VIHREÄN KIVEN METSÄSTÄJÄT
Myanmarissa jaden kaivuuta pyörittävät erinäiset yritykset, joiden takaa löytyy myös muita vaikutusvaltaisia toimijoita, kuten maan kovaotteisen sotilasjuntan jäseniä. Sotilashallinto päättyi Myanmarissa vuonna 2011, minkä jälkeen valtaan nousi juntan kannattama USDP-puolue. Sotilashallinnon loppuminen ei kuitenkaan ajanut kenraaleita kaninkoloihin, vaan useat juntan jäsenet ovat pystyneet säilyttämään korkean asemansa maan politiikassa ja yritystoiminnassa. Kenraalien lisäksi vihreä kivi kiinnostaa niin suurliikemiehiä, huumeparoneja kuin Myanmarin nykyistä armeijaakin. Myanmarin “kulta” näyttääkin rikastuttavan edelleen erityisesti maan pientä eliittiä, mutta jättää maan kansalaiset sivuun kaivosteollisutensa tuotoista (2).
TAPPAVAT KAIVOKSET
Viime kuukausien kaivostapaukset Myanmarista ovat nostaneet maan uutisotsikoihin ja kaivosalan yleiset ongelmat jälleen valokeilaan. Marraskuussa 2015 muun muassa Hpakantissa, Kachinin osavaltiossa, kaivosalueella maanvyörymän seurauksena surmansa sai yli sata ihmistä (3). Joulu- ja tammikuussa maanvyörymä jadekaivoksella surmasi jälleen useita ihmisiä (4 , 5). Kuolleet olivat pääosin kaivostyöläisiä sekä kaivosten jätekasoista jadenmurusia etsiviä ihmisiä.
Myanmarin kaivosonnettomuudet ovat erittäin valitettavia ja raottavat surullisella tavalla maan jadetuotantoon liittyviä räikeitä ongelmia. Onnettomuuksien lisäksi jadella näyttäisi olevan kytköksensä myös Kachinin alueella tapahtuviin aseellisiin yhteenottoihin. Moni alueella asuva uskoo, että kaivostuotoilla rahoitetaan armeijan ja Kachinin alueen itsenäisen armeijan (Kachin Independence Army, KIA) välisiä aseellisia yhteenottoja, jotka puhkesivat vuonna 2011 vuosien tulitauon jälkeen. Konfliktien seurauksena monet Kachinin alueella eläneet ovat joutuneet jättämään kotinsa ja lähtemään Kiinan puolella oleville pakolaisleireille (6).
Myanmarin kaivostoiminnassa epäoikeudenmukaisuudet ja korruptio näyttäisi olevan niin laajaa, että tilanteen tulisikin soittaa hälytyskelloja tahoilla, jotka pyrkivät rakentamaan oikeudenmukaisempaa Myanmaria.
DEMOKRATIALIIKKEEN KEULAHAHMO SUU KYI JA KAIVOSONGELMAT
Vastikään Myanmarin politiikassa käännettiin uusi sivu, kun demokraattinen puolue NLD (National League for Democracy) vei voiton Myanmarin parlamenttivaaleissa (7). Sotilashallinnon aikana yli 15 vuotta kotiarestissa istunut puolueen keulahahmo, Aung San Suu Kyi, on Myanmarin merkittävä ihmisoikeustaistelija, ja hänellä on ollut myös roolinsa maan kaivoskahnausten selvittelyssä.
Suu Kyin nouseminen Myanmarin poliittiselle pelikentälle on herättänyt monissa myanmarilaisissa toiveita maan demokraattisemmasta tulevaisuudesta, mutta samalla moni on myös kyseenalaistanut, kenen etuja Suu Kyi ajaa. Mm. Vuonna 2012 Suu Kyi toimi Letpadaungn kaivoslaajennuksen protesteja tutkivan komission puheenjohtajana. Protesteissa Monywassa asuvat kansalaiset nousivat vastustamaan Letpadaungin kaivoslaajennuksen aiheuttamia asukkaiden pakkosiirtoja (8, 9). Komission loppuraportissa tuettiin kuitenkin kaivoslaajennusten toteutumista (10). Suu Kyin saavuttama poliittinen vaikutusvalta näyttäisikin asettavan hänet myös ristiriitaisiin tilanteisiin, joissa entinen oppositiojohtaja joutuu taiteilemaan kansalaisten ja hallituksen odotusten välimaastossa.
MITEN MYANMARIN KAIVOSTOIMINNASTA SAISI REILUMPAA?
Vaikka Myanmarin kaivostoiminta näyttäytyy melkoisen villinä, on joitakin positiivisia kehityksen merkkejä nähtävissä. Vuonna 2014 Myanmar hyväksyttiin EITI:n (Extractive Industries Transparency Initiative) jäseneksi. EITI:n tarkoitus on valvoa kaivannaisteollisuuden rahavirtoja ja edistää toiminnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. EITI onkin monelle maalle hyvä apuväline kaivostoiminnan kehittämiseksi entistä kestävämpään ja oikeudenmukaisempaa suuntaa, mutta muutosten aikaansaamiseksi tarvitaan kuitenkin enemmän.
Jotta Myanmarin kaivostoiminta olisi reilumpaa, maan olisi kitkettävä korruptiota sekä tarkasteltava tältä osin hallintorakenteitaan uudestaan. Lisäksi Kachinin konfliktin osapuolten välisen sovun edistäminen olisi tärkeää. Rauha Kachinissa voisi myös auttaa valvomaan paremmin jadesta saatavien tulojen liikkumista.
Jotta kachinilaiset saisivat jonakin päivänä syödä puutarhansa hedelmiä, vaatii se Myanmarilta tahtoa muutokseen, mutta myös ulkopuolisten maiden tukea. Toivon mukaan Myanmarin uunituoreiden parlamenttivaalien voittajapuolue saisi aikaan maan kipeästi kaipaamaa muutosta, demokraattisempaa Myanmaria.
Lähteet:
(1.) Global Witness: Jade, Myanmar´s ”Big State Secret”
(2.) Global Witness: Jade, Myanmar´s ”Big State Secret”
(3.) Yle Uutiset: Myanmarissa lähes sata kuoli jadekaivoksen maanvyöryssä 22.11.2015
(4.) Yle Uutiset: Myanmarissa romahti jadekaivos, työläisten määrä tuntematon 8.1.2016
(5.) Yle Uutiset: Maa vyöryi jälleen tappavasti Myanmarin jadekaivoksilla 26.12.2015
(6.) Radio Free Asia: China´s Red Cross Sends First Aid to Kachin Refugees 21.2.2014
(7.) The Guardian: Myanmar election victory. 16.11.2015
(9.) The Guardian: Burma: riot police move in to break up copper mine protest. 24.11.2014.