Koronakevät vaihtui kesään ja hetkeksi maassamme huokaistiin helpotuksesta. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että elämme maailmassa pandemian yhä kiihtyvää vaihetta. Poikkeustilanne on avannut mahdollisuuksia myös uusille innovaatioille kansalaisjärjestötyöskentelyssä. Poikkeuksellisista menettelytavoista, kuten kokousten järjestämisestä tietoverkoissa, verkkoseminaareista yms. tullee uusi normaali. Myös Maan ystävien hallituksen kokoukset on pidetty etänä tietoverkkoviestintäyhteyksien avulla.
Maapallon ympäristöongelmat saatavat vaikuttaa musertavan suurilta. Maan ystävien hallitukselle tulee jatkuvasti, toisinaan hyvinkin nopealla aikataululla, erilaisia vetoomuksia ja kannanottoja allekirjoitettavaksi. Maan ystävien vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Parhaamme yritämme ja teemme sen minkä ehdimme. Myös inhimilliset rajat ulkoisissa paineissa tulevat vastaan. Miten ylläpidämme hallituksen jäsenten, työntekijöidemme ja aktiivitoimijoiden jaksamista ja työhyvinvointia? Miten tiedostamme omat rajamme ja tunnistamme uupumisen merkit ajoissa?
Maan ystävät on luonteensa puolesta monenkirjava toimintaryhmien ja paikallisryhmien liitto, jossa toimii erilaisia persoonia. Erilaisista mielipiteistä ja näkemyksistä huolimatta meidän tulisi joka tapauksessa kohdata toisemme ihmisinä. Maan ystävyys on toisille harrastustoimintaa normaalin päivätyön ja perhe-elämän lisäksi. Monille se on kuitenkin kokonaisvaltainen elämäntapa. Väkivaltaa vastustavat aktivistit saattavat joutua itse väkivallan uhreiksi. Jyri Jaakkolan muistokeräys on käynnissä. Allekirjoitimme juuri vetoomuksen Kolumbian aktivistien puolesta. Vastoinkäymisistä huolimatta unelma oikeudenmukaisesta, ekologisesti kestävästä maailmasta elää.
Ilmastonmuutoksen suuntaan koronakevät ei tuonut muutosta. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus on vain aavistuksen verran tilapäisesti laskenut lentorajoitusten ja erilaisten sulkutilojen ansiosta. Rajoitusten poistuttua kasvihuonekaasupäästöt jatkavat kasvuaan entistäkin kiihtyvämmällä tahdilla. Kuten ympäristöongelmissa ja luonnonkatastrofeissa yleensäkin pandemian vaikutukset koskevat kipeimmin niihin, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa - erityisesti vähiten kehittyneiden maiden syrjäytetyt vähemmistöt ovat vaikeuksissa. Koronapandemia on osoittanut, että rahaa löytyy, kun rikkaiden hätä on suuri. Pelkästään Europan unionin koronakriisin ensimmäisen vaiheen hoitoon tarkoitetun taloudellisen elvytyspaketin suuruus on 750 miljardia euroa. Euroopan Maan ystävät (FoEE) on esittänyt periaatteet, joilla EU:n vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal) tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Se vaatisi järjestelmän perusteellisen muodonmuutoksen. Maan ystävät tukee avointa kirjettä valtioiden hallituksille, jotta suursijoittajat eivät voisi käyttää koronakriisiä hyväkseen kansainvälisen riitojenratkaisumekanismin (Investment-State Debuty Settlement) nojalla esimerkiksi vaatimalla valtioiden määräämien sulkutilojen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä kohtuuttomia korvauksia. Tarvittaisiin globaali ilmasto-oikeudenmukaisuusohjelma, jossa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttamat suorat vaikutukset maapallon ruokaturvaan, epäsuorat vaikutukset luonnonkatastrofien ja pandemioiden yleistymisten muodossa, sekä kerrannannaisvaikutukset erityisesti vähiten kehittyneíden maiden elinolosuhteiden huonontumiseen. Ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten globaalin etelän vähiten kehittyneet maat joiden omat päästöt ovat pienet, mutta jotka ovat haavoittuvimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Globaalin pohjoisen teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöt ovat suuret ja ne ovat samalla parhaiten varustautuneita ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös maapallon eliömonimuotoisuuden häviämiseen. Itse asiassa nykyinen eliölajien häviämisvauhti on ollut viimeiset 500 vuotta nopeampaa kuin maapallon historian viiden massasukupuuttoaallon aikana, joista toistaiseksi viimeisin tapahtui noin 66 miljoonaa vuotta sitten, kun dinosaurukset hävisivät maapallolta. Tätä aikaa, jota nyt elämme, on luonnehdittu kuudenneksi sukupuuttoaalloksi, jossa ihmislaji on ensimmäisten kärsijöiden joukossa. Maan ystävät jakaa huolen maapallon eliömonimuotoisuuden häviämisestä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa ja tukee YK:n biodiversiteettisopimuksen (Convention on Biological Diversity) täytäntöönpanoa.
Greta Thunbergin esimerkin innoittamana maailmanlaajuinen ilmastoliike on saavuttanut ennennäkemättömiä mittasuhteita. Uusi sukupolvi on hyvin tietoinen maapallomme tilasta ja vaatii todellisia ilmastotekoja. Maan ystävät on mukana liikkeessä (Fridays for Future) ja tukee perjantaisia mielenosoituksia. Maan ystävien toiminta on ehdottomasti avointa, rauhanomaista ja väkivallatonta. Maan ystävät on toiminut Suomessa 24 vuotta ja ensi vuonna kansainvälisen liitto Friends of the Earth International täyttää 50 vuotta. Kansainvälinen Maan ystävät on maailman laajin ruohonjuuritason ympäristöjärjestöjen liitto, joka toimii 73 maassa. Tänä vuonna joka toinen vuosi järjestettävä yleiskokous (Biennial General Meeting) järjestetään tietoverkossa. Myös Suomen Maan ystävien kevätvuosikokous järjestettiin etäyhteyksien avulla. Kesäväentapaamista ei voitu järjestää kokoontumis- ja matkustusrajoitusten vuoksi ollenkaan. Olemme kuitenkin vielä tässä vaiheessa toiveikkaana, että syysvuosikokous ja väentapaaminen voidaan järjestää kuten ennenkin. Toki varaudumme pitämään nekin etänä. Maan ystävät on mukana erilaisissa hankesuunnitelmissa. Ympäristötyö jatkuu paremman maailman rakentamiseksi.
Pidetään huolta itsestämme toinen toisistamme ja planeetastamme!