Kuluvan vuoden toukokuussa sekä Maan ystävien väentapaamisessa että Tampereen sosiaalifoorumissa järjestettiin piirikeskustelut ympäristötoiminnan, kansallismielisyyden ja rasismin mahdollisista yhteyksistä – hieman eri painotuksilla tietenkin. Tämä artikkeliksi laajentunut blogiteksti on koottu keskusteluja varten laadituista taustapapereista, piirikeskustelujen muistiinpanoista ja muista ajankohtaisista lähteistä.
Kirjoittaja on kyseisten piirikeskustelujen järjestelijä, Maan ystävien pitkäaikainen aktiivi ja erityisesti perehtynyt globaalin vesikriisin kautta pohjoinen – etelä -oikeudenmukaisuuskysymyksiin. Kirjoittaja vastaa yksin esitetyistä tiedoista ja näkemyksistä, jotka eivät välttämättä vastaa kaikilta osin Maan ystävät ry:n kantoja.
Olli-Pekka Haavisto:
KIEROUTUNUT ’THINK GLOBAL, ACT LOCAL’ -AJATTELU, KANSALLISMIELISYYS JA RASISMI
Paikallisuus planeetta Maassa
Ajatuksen ”Think global, act local” keksi modernin kaupungistumisen lähdettyä vauhtiin kansainvälisesti yhteiskunta-aktivisti ja kaupunkisuunnittelija Patrick Geddes Ranskassa jo vuonna 1915 .[1] Fraasin ympäristökäytön aloittivat samoihin aikoihin 1960- ja 1970-luvun taitteessa Friends of the Earthin perustaja David Browner sekä René Dubos toimiessaan YK:n Ihmisen elinympäristöä koskevan julistuksen neuvonantajana.[2] Vuosituhannen taitteen molemmin puolin ja sen jälkeen slogan on ollut ahkerassa käytössä, Suomessakin.[3]
Nyt 2010-luvulla planeetan ekosysteemien tiedetään heikkenevän[4] nopeasti ja globaali talousjärjestelmäkin[5] on vaikeuksissa. Jälkimmäisen ennusti noin sata vuotta sitten hämmästyttävän tarkasti Rosa Luxemburg teoreettisessa työssään, josta dosentti Teppo Eskelinen kirjoitti Tutkijaliiton 2015 julkaiseman tutkielman.[6]
Valtavirran tiedotusvälineissä on aivan viime aikoina jo kysytty, onko nykyinen globaali talous sovitettavissa yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa, mikä osuus ilmastotekijöillä on sodissa ja konflikteissa, ja onko ympäristönmuutosten ja poliittisen todellisuuden yhteyksien, syiden ja seurauksien kohdalla näkökentässämme sumea piste?[7]
Tiedotusvälineissä käyty keskustelu painottuu vahvasti ilmastonmuutoksen. Meille Maan ystävissä on selvää, ettei ekosysteemien raju heikkeneminen rajoitu vain[8] ilmastokatastrofiin, joka hallitsemattomana yksinäänkin riittäisi viemään homo sapiensin elinehdot.
Helsingin ja Tampereen yliopistoilla viime keväänä vieraillut tutkija ja toimittaja Nafeez Ahmed katsoo, että olemme tästä syystä pahassa pulassa. Jos nopeiden ympäristönmuutosten yhteyksiä yhteiskunnan rakenteisiin ja kriiseihin ei havaita, luvassa on alati syveneviä ja laajenevia konflikteja. Maailman suurimpiin[9] kuuluva tiedekustantaja Springer julkaisi viime tammikuussa Ahmedin teoksen Failing States, Collapsing Systems - BioPhysical Triggers of Political Violence, jossa tekijä avaa syy – seuraus -ketjuja ympäristömuutoksista väkivaltaisiin konflikteihin.
Kalifornian kuvernöörin Jerry Brownin ekologiseen romahdukseen havahdutti[10] Berkeleyn yliopiston professori Anthony Barnosky kolleegoineen tiedelehti Naturessa julkaisema artikkeli juuri ennen Rio +20 huippukokousta kesäkuussa 2012. Kansainvälisen 22 tutkijan työryhmän ”Approaching a state shift in Earth’s biosphere”[11] valottaa maapallon geologista ja ekologista kehitystä puolen miljardin vuoden ajalta ja vertaa meneillään olevaa planetaarista kehitystä menneisiin joukkosukupuutoihin eli joukkosammumisiin prosessia laukaisevien tekijöiden näkökulmasta. Ympäristötoimijoille on selvää, ettei ekosysteemien raju heikkeneminen rajoitu vain ilmastokatastrofiin,[12] joka hallitsemattomana yksinäänkin riittäisi viemään homo sapiensin elinehdot. Monitahoisuuden huomioi myös professori Barnosky kolleegansa Stanfordin yliopiston professorin Elizabeth Hadlyn kanssa kirjoittamassaan, ratkaisuja etsivässä teoksessa Loppupeli – onko maailma keikahduspisteessä?.[13]
Yhdeksän vuotta sitten COP 14 -konferenssissa useat edustajat alleviivasivat[14] ilmastonmuutokseen liittyvää muuttoliikettä, kuten avauspuheenvuorossaan COP 14:n puheenjohtaja Puolan ympäristöministeri sekä Afrikan ryhmän julkilausuma. Vuodesta 2008 alkaen vuosittain keskimäärin 21,5 miljoonaa ihmistä on pakosta joutunut siirtymään muualle äkillisten sääilmiöiden, kuten tulvien, myrskyjen, metsäpalojen tai äärimmäisen kuumuuden vuoksi.[15] Ympäristöpakolaisuus kasvaa voimakkaasti kuten muutkin pakolaisuuden muodot, muiden muassa näköalattoman köyhyyden[16], väkivaltaisten konfliktien ja järjestäytyneen rikollisuuden[17] aiheuttamat.[18] Maailman pakolaispäivän aattona 18.06.2017 julkaistu YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n vuoden 2016 raportti kertoo, että raporttivuoden alussa maailmassa oli pakolaisia, eri syistä sisäisesti pakkosiirrettyjä, vailla kotimaata olevia ja muita UNHCR:n huolen kohteena olevia yhteensä 63,9 miljoonaa, ja vuoden loppuun mennessä määrä kasvoi noin 6 prosenttia.[19] Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana on kaksinkertaistunut kasvaen voimakkaasti vuosina 2012 – 2015 erityisesti väkivaltaisten konfliktien alueilla: päivän jokaisena minuuttina 20 uutta ihmistä tulee pakkosiirretyksi.[20] Samoilla alueilla yhtenä yhteiskunnallisten levottomuuksien tekijänä on ympäristötekijät kuten lämpötilan nousu ja kuivuus.[21]
Paikallinen ympäristöahdasmielisyys
Näissä oloissa on jo nähty maailmanlaajuinen nationalismin ja rasismin nousu, niin myös Suomessa. Paikallinen ajattelu – samalla kun se on välttämätöntä paikallisen ympäristötoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa – avaa vääristeltynä tilaa myös nurkkakuntaiselle kansallismielisyydelle ja radikaalioikeiston toiminnalle, siis rasismin eri muodoille. (Wikipedian mukaan ’radikaali oikeisto’ on käsite, jolla viitataan politiikan tutkimuksessa erilaisiin oikeistolaisiin puolueisiin eurooppalaisessa politiikassa. Oikeistoradikaalien liikkeiden ja puolueiden aate vaihtelee oikeistopopulismista uusfasismiin. ’Äärioikeisto’ on nimitys, jota käytetään totalitaarisiin päämääriin pyrkivistä radikaaleista, poliittisista oikeistoliikkeistä.)
Kyse ei ole vain vaikeasti määriteltävä ”tilan avautuminen kansallismielisyydelle”, vaan myös järjestäytyneestä radikaali- ja äärioikeiston pyrkimyksestä saada haltuunsa ympäristötoiminta tai vähintäänkin saattaa se hämmennyksen tilaan. Brittilehti Guardian uutisoi[22] 18.12.2014, että äskeisten Ranskan presidentinvaalien radikaalioikeiston ehdokas Marine Le Pen on pannut alulle Nouvelle Ecologie eli Uusi ekologia -liikkeen, jota äärioikeistolaisen Ranskan Kansallisen rintaman ja Euroopan parlamentin jäsen Mireille d'Ornano luonnehti sanomalla: Uusi ekologia -liike pohjautuu kansallisille intresseille ja patriotismille. Meidän täytyy olla lähempänä kansaamme, eikä maamme etuja vastaan.
Artikkelissaan Guardian alleviivasi Unkarin uusnatsipuolue Jobbikilla ja Tanskan äärioikeiston Kansanpuolueella niin ikään olevan kansallismielisiä ympäristötoiminnan hankkeita.
In These Times, joka kuvaa itseään riippumattomaksi ja voittoa tuottamattomaksi aikakauslehdeksi sekä omistautuneeksi edistämään demokratiaa ja taloudellista oikeudenmukaisuutta, kirjoitti[23] vuoden 2015 lopussa Yhdysvaltojen radikaali- ja äärioikeistoa koskevassa analyysissään, että:
Le Penin ”eko-nationalismi” ja vastaavat ”ympäristöystävälliset” oikeistot Unkarissa ja Tanskassa saattavat olla esinäytös siitä, miten Yhdysvaltojen oikeiston ympäristönsuojelu kehittyy, kun ilmastonmuutoksen kieltäminen käy vähemmän elinvoimaiseksi tulevina kuukausina ja vuosina. Ehkä joustavuus onkin vahvin äärioikeistolaisen populismin määriteltävä laadullinen ominaisuus yli rasismin, vakiintuneen poliittisen vallan vastustuksen, isänmaallisuuden ja menneen kaipuun. (Alleviivaus minun.)
Tässä kannattaa palauttaa Yhdysvalloista mieleen, että [v]uosituhannen vaihteesta juontuva vanhan koulun uusnatsismi, TWP tukee ympäristönsuojelua sillä perusteella, että ahneet yritykset usein myrkyttävät valkoisten yhteisöjen vettä, ilmaa ja paikallista taloutta, kuten Huffington Postissa 3.11.2016 julkaistusta analyysiartikkelista ilmenee. Vuonna 2015 perustettu TWP eli Traditionalist Workers Party on Traditionalist Youth Networkin TYN:n poliittinen siipi. Yhdysvaltojen laajuinen valkoisten nationalistien verkosto perustaa toimintansa opeille, jotka on saatu Kreikasta, Venäjältä, Ukrainasta, Tsekistä ja muualta Euroopasta uusnatsi- tai avoimesti fasistisilta puolueilta, joissa TWP:n ja TYN:n perustaja Matthew Heimbach on vieraillut ja joihin hänellä on toimivat yhteydet.[24] [25]
Deutsche Welle ja lukuisat muut mediat ovat muistuttaneet Uusi ekologia -liikkeestä äskeisten Ranskan presindentinvaalien yhteydessä.[26]
Toukokuun alun kolumnissaan Aamulehdessä sosiologian tutkija ja kansanedustaja Anna Kontula totesi[27]:
Tuoreimmissa ennusteissa ilmastopakolaisten määrän arvioidaan nousevan vuoteen 2050 mennessä 250–1 000 miljoonaan. Vertailun vuoksi, vuonna 2015 EU-jäsenmaihin saapui noin 1,2 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Jos se riitti kriisiyttämään koko Euroopan, mitä tekee satakertainen määrä ihmisiä?
Ja ei, vastaus ei ole rajojen sulkeminen.
Sen voimme oppia muuriprojekteista DDR:ssä, Israelissa ja viimeksi Meksikossa, että siirtolaisuutta ei voi estää, ei oikein edes hidastaa ilman mittavia rajoituksia myös omien kansalaisten perusoikeuksiin. Jos muuton taustatekijänä on eloonjäämisen pakko, ihmiset muuttavat, vaikka rajoille kuinka kasattaisiin aseteknologiaa.
Samassa hengessä intialainen toimituksellisesti ja rahoituksellisesti riippumaton, mainosvapaa julkaisu, The Wire, totesi 19.05.2017, että muuttuva ympäristö linkittyy poikkeuksetta ihmisoikeuksiin, kun päivittäin yli 62 000 ihmistä on pakotettu siirtymään muualle ilmastonmuutoksen vuoksi.[28]
Le Pen ja Uusi ekologia vastustavat kansainvälisiä sopimuksia ja ajavat paikallisen tuotannon ja jakelun välisiä ”lyhyitä kiertoja”. Le Pen on tehnyt protektionistisesta politiikastaan ympäristöohjelmansa sydämen, eikä ole kiinnostunut ratkaisemaan globaalia ilmastokriisiä. Sen sijaan hän haluaa olla Ranskan maaseudun vahva ääni mottonaan ”ajattele paikallisesti ja toimi paikallisesti” ja pysäyttää ympäristöstä huolehtimisen Ranskan rajoille, kuten faktantarkistukseen keskittynyt verkkojulkaisu DESMOG UK – clearing the PR pollution selvitti huhtikuussa 2017.[29]
Yhdysvaltoihin, Meksikoon ja Kanadaan suuntautuva verkkojulkaisu It’s Going Down julkaisi huhtikuun 21. päivä tätä vuotta Earth First! Journalin artikkelin ”Why Environmentalists Must Be Antifascists”. Siinä sanotaan[30]:
On mahdotonta erottaa ekologinen kriisi humanitaarisesta kriisistä. Emme voi jättää huomiotta, että näitä kriisejä hyödyntää oikeisto yllyttääkseen valkoista kansallismielistä perustaansa. Sitä mukaa kuin ekologinen romahdus kiihtyy ja sen seuraukset jatkavat laajentumistaan, laajenevat myös inhimilliset kriisit. Heille meistä, jotka kamppailevat ekologista kriisiä vastaan, on tärkeää huolehtia siitä, että vastatoimet ovat vapautumisen toimia, eivätkä fasistisia.
On merkillepantavaa, että niinkin erilaiset ja toisistaan maantieteellisesti etäällä olevat tahot kuin edellämainitut pitävät kaikki olennaisena ihmisoikeuksien / humanitaaristen kysymysten / oikeudenmukaisuuden sekä ympäristökysymysten yhteenkietoutumista. Ajatus käy yksiin Friends of the Earth Internationalin perusperiaatteen kanssa, joka oli ydintä jo FoEI:tä perustettaessa 1971 ja joka on edelleen merkitty ensimmäiseksi[31] tavoitteeksi FoEI:n verkkosivuilla: [Tehtävämme on v]armistaa kollektiivisesti ympäristö- ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, inhimillinen arvokkuus ja kunnioitus ihmisoikeuksia kohtaan sekä ihmisten oikeuksia kohtaan kestävien yhteiskuntien varmistamiseksi.
IGD:n artikkeli antaa amerikkalaiselle ympäristötoiminnalle linjauksen, joka muutettavat muuttaen soveltuu muuallekin:
Epäonneksemme ympäristönsuojelijat ovat pitkään flirttailleet rasististen ja suorastaan fasististen aatteiden kanssa alkaen maahanmuuttajien poispotkimisesta aina totalitaariseen väestön valvontaan. Ympäristöliikkeen on aika antirasistisena ja antifasistisena liikkeenä yksiselitteisesti irtautua sellaisesta. Meidän on näytettävä, että olemme valmiita puolustamaan ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta yhtä tiukasti sitoutuneena kuin olemme sitoutuneet puolustamaan Maata.
Traditionalismi, paikallinen ympäristötoiminta ja nationalistinen rasismi
Maan ystävien väentapaamisen ja Tampereen sosiaalifoorumin keväisissä piirikeskusteluissa etsittiin vastausta siihen, miten ympäristö- ja muiden aktiivien tulisi ymmärtää tilanne. On tietenkin yksiselitteisesti erotettava toisistaan kiintymys omaan kotiseutuun ja itselle merkityksellisiin luonnonympäristöihin ulossulkevasta kansallismielisyydesta. Kesäkuussa Perussuomalaiset-puolueen puheenjohtajaksi valittu Jussi Halla-aho ei tätä tee. Hän totesi tätä kirjoitettaessa tasan kymmenen vuotta sitten blogissaan Scripta – kirjoituksia uppoavasta lännestä[32]:
Savannilta Helsinkiin kuskattu afro ei saastuta kerskakulutuksellaan yhtään vähempää kuin kantaväestön edustaja. Luultavasti hän saastuttaa enemmän, koska suoraan kivikaudelta nykyaikaan siirrettynä häneltä puuttuu länsimaiselle ihmiselle ominainen kulutuskrapula ja siitä kumpuava eko-omatunto.
Sitaatti näyttää, että samoin kuin Suomessa aiemmin on koetettu ratsastaa milloin islamilaisten maiden naisten asemalla milloin sukupuolivähemmistöjen avulla rasistisen ajattelun ujuttamiseksi, myös ympäristötoiminnan suhteen mekanismi näyttäisi olevan sama.
Halla-ahon vuoden 2014 eurovaaleissa YLEn vaalikoneessa antamat vastaukset ovat jokseenkin samansuuntaisia Marine Le Penin Uusi ekologia -liikkeen ’Ajattele paikallisesti, toimi paikallisesti’ -periaatteen ja kansainvälisistä ympäristösopimuksista pidättäytymisen kanssa. Halla-ahon mielestä EU:n ei tule puuttua kansalliseen susien suojeluun ja energia- sekä ilmastopolitiikassa etusijalle pitää asettaa teollisuuden kilpailukyky. Hän vastustaa Euroopan siirtymisen uusiutuvan energian käyttöön nopeuttamista, jos se nostaa sähkön ja polttoaineiden hintoja.[33]
Sarastus-verkkolehti ajaa rasismia ja Timo Hännikäisen suomentamalla Michael Enochin tekstillä yrittää kumota tiedenäytön siitä, ettei rotuja ole, selittelemällä näyttöä postmodernistiseksi ’rotudenialismiksi’.[34] Sarastuksen sivuilta löytyy vuosi sitten päivätty Ilkka Auran ja Hannes Possanderin laaja artikkeli ”Miten etninen puhdistus toteutetaan?”[35], jossa esitellään etnisen puhdistuksen muodot alkaen ”pehmeistä” menetelmistä aina kansanosan tuhoamiseen:
Ekspulsiivis-eksterminatiivisessa doktriinissa käyttöön tulevat kaikki etnisen puhdistuksen julmimmatkin keinot, eikä laillisia rajoitteita enää voida voimankäytölle asettaa.
Restriktiivisen doktriinin keinovalikoiman lisäksi käyttöön tulevat massiiviset väestönsiirrot ja internoinnit, koska tässä vaiheessa riskiväestön osittainen eristäminen ei enää tule kysymykseen.
Timo Hännikäinen kirjoitti viisi vuotta sitten samassa lehdessä otsikolla ”Sosiaalisesta ja ekologisesta tasapainosta”[36] ympäristötoiminnan ja kansallismielisyyden yhteydestä tavalla, joka samoin kuin Halla-ahon ajatukset ovat hätkähdyttävän yhdenmukaisia Uuden ekologian linjausten kanssa. Silti yhtenevyys ei yllätä ottaen huomioon radikaali- ja äärioikeiston kansainvälisen verkottuneisuuden:
Ympäristöaktivismia pidetään yhtenä vasemmistoradikalismin muotona, joka haluaa kaikkialla puuttua yksittäisen kansalaisen ja paikallisen yhteisön asioihin utooppisten tavoitteiden nimissä.
Vasta aivan hiljattain on konservatiivien riveistä kuulunut toisenlaisiakin ääniä. Talvivaaran jupakan aikana myös perussuomalaiset kansanedustajat ja kunnallispoliitikot ovat alkaneet vaatia kaivosyhtiön toimien tutkimista ja arvostelleet uutta kaivoslakia. Samalla luonnonsuojelijoiden riveissä on vedottu patrioottisiin tunteisiin kansallisomaisuutta ulosmittaavaa pörssiyhtiötä vastaan. Ovatko viholliset yhtäkkiä lähentyneet? Vaikka pitkälle meneviä johtopäätöksiä on tässä vaiheessa turha tehdä, on havaittavissa ainakin alustavaa ymmärrystä, että luonnonsuojelu ja kansalliset intressit eivät välttämättä ole ristiriidassa keskenään.
Itse tervehtisin lähentymistä ilolla, sillä ekologisen ja konservatiivisen ajattelun välillä on perustavanlaatuinen yhteys, jonka havaitsematta jättämisellä on rampauttava vaikutus molempiin ajatustraditioihin. Yhteyden huomaa erityisesti silloin, kun konservatismia ajatellaan traditiolismina eikä öykkärimäisenä rajattoman yksityisomistuksen puolustamisena, jollaisena se nykyään valitettavan usein nähdään. (Alleviivaukset tämän kirjoittajan.)
Väentapaamisessa eräs keskustelija totesi: Kun Talvivaara tulee nurkille ja sotkua tulee, paikalliset ihmiset eivät ole funtsineet asioita ja kokevat ihan ookooksi mennä mukaan kansallismieliseen ympäristöliikkeeseen. Juuri tällaista Hännikäisen hengenheimolaiset pyrkivät hyödyntämään. Keskustelijan huomautus on paikallaan.
Pohjoismainen vastarintaliike PVL, jonka jäsen pahoinpiteli[37] eri mieltä olevan ohikulkijan vammoihinsa kuolevaksi viime syyskuussa Helsingin Asema-aukiolla, ajaa Pohjoismaihin kansallissosialistista valtiota ja on avoimen rasistinen, kuten poliisiylijohtaja on todennut YLElle. Poliisihallitus on jättänyt Pirkanmaan käräjäoikeuteen kanteen, jossa vaaditaan uusnatsijärjestön PVL:n lakkauttamista.[38] Ympäristötoiminnasta PVL toteaa omilla kotisivuillaan[39]:
Kansallismielisen on ymmärrettävä, ettei ilman puhdasta ympäristöä myöskään kansallamme ole tulevaisuutta. Täten luonnonsuojelu on erottamaton osa kansallismielisyyttä. - - - Monet kansallismieliset vastustavat luonnonsuojelua usein siksi, koska luonnonsuojeluliike on leimautunut kettutyttöjen ja punavihreiden toiminnaksi. Asiaa täytyy kuitenkin lähestyä eri tavalla. Emme voi antaa vasemmiston pitää vallankahvaa luonnonsuojeluliikkeessä emmekä voi antaa ihmisille kuvaa luonnonsuojelusta vasemmistolaisena ideana. Kansallismielisinä emme hylkää ympäristöliikettä, vaan toimimme itse aktiivisina luonnonsuojelijoina, aktivisteina, joihin luonnonsuojelu yhdistetään suoraan.
Migrant Tales, joka kuuluu European Network Against Racism -verkostoon ja UNITED for Intercultural Actioniin, kertoi kaksi vuotta sitten, että Halla-ahon laatimalta listalta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa pääsi läpi Juho Eerola, Suomen Sisun jäsen, James Hirvisaari, joka kutsui henkilön eduskuntaan tekemään natsitervehdyksen, Olli Immonen, Suomen Sisun puheenjohtaja, Maria Lohela, ”Nuivan vaalimanifestin” allekirjoittaja, sekä Pentti Oinonen.[40] Näistä nykyisessä eduskunnassa ovat[41] Perussuomalaisten ryhmässä Eerola ja Immonen, Uusi vaihtoehto -ryhmässä Lohela ja Oinonen.
Perussuomalaisilla ei ole omaa ympäristöpoliittista ohjelmaa. Sen sijaan puolueen verkkosivulla on muutamia blogikirjoituksia, jotka kaikki ovat ilmastolakeja vastustavia ja fossiilisten polttoaineiden aiheuttaman ilmastonmuutoksen kieltäviä.[42] Puolueen linjaus on tältä osin hyvin yhteensopiva toisen rasistisen puolueen lanseeramman liikkeen kanssa, Marine Le Penin Uusi ekologia -liikkeen linjauksen kanssa, jolla torjutaan kansainvälisiä sopimuksia. Perussuomalaiset mainitsee[43] kuitenkin verkkosivuillaan arvojaan esittelevässä tekstissä ekologian yhden kerran viitaten sillä Suomen sisäiseen ympäristön tilaan.
YLE uutisoi kaksi vuotta sitten Perussuomalaisten, Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (aiemmin Suomen vastarintaliike), Sarastus-lehden ja Suomen Sisun suhteista. Tilaisuudessa, jossa järjestäjinä olivat Suomen Sisu ja Sarastus, kansanedustaja Immonen poseeraa yhteiskuvassa Suomen vastarintaliikkeen jäsenten kanssa.[44]
Näin ollen on selvää, että suomalaisessa rasismissa on pyrkimyksiä myös ympäristötoiminnan suuntaan niin pehmeämmiltä tahoilta kuin kaikkein julmimmista ryhmistä. Ympäristötoimijoiden tulee olla tästä tietoisia. Erilaisissa kampanjoissa ja yksittäisissä aktioissa kannattaa tarkalla korvalla kuunnella, millaisia ehdotuksia retoriikkaan pyritään ujuttamaan, millaisia sanallistamisia itse tulee ehdottaneeksi ja kuinka mukaanottavaa tai ulossulkevaa toiminta on suhteessa erilaisiin ihmisiin.
Jos ilmastonmuutos ja kansainväliset sopimukset eri ympäristölohkoilla kielletään, ja keskitytään maan sisäisiin luonnonsuojelukysymyksiin, kyse on vain ja ainoastaan ympäristöretoriikkaa hyödyntäen rasismin kyllästämän radikaali- ja äärioikeistolaisen ideologian ujuttamisesta.
1Wikipedia: ”Think globally, act locally”, https://en.wikipedia.org/wiki/Think_globally,_act_locally
2https://en.wikipedia.org/wiki/Think_globally,_act_locally
3Hollannin kuntaliiton kansainvälisen yhteistön toimiston, VNG Internationalin, seminaarin tiedote (24.04.2007): ”Events Millennium Municipalities: Seminar ’Think Global, Act Local’ and ’Do-gooder of the Year!’ April 30 in Utrecht” http://www.vng-international.nl/blog/events-millennium-municipalities-se...
John Dudovskiy (09.06.2012): ” ’Think Globally, Act Locally’: A Critical Analysis”, in Research Metodology, http://research-methodology.net/think-globally-act-locally-a-critical-an...
Paulu Waroma (06.07.2016): ”Kolumni: ’Think Global, Act Global’, in Kirkko ja kaupunki, https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kolumni-think-global-act-loca-1
4CLIMATE HIMALAYA (07.06.2012): ”Evidence Of Impending Tipping Point For Earth Uncovered”, http://chimalaya.org/2012/06/07/evidence-of-impending-tipping-point-for-...
Hanne-Mari Tarvonen (06.06.2012): ”Tutkijat: Ympäristö voi romahtaa jo seuraavina vuosikymmeninä”, in YLE Uutiset, http://yle.fi/uutiset/3-6168655
Graham Turner and Cathy Alexander (02.09.2014): ”Limits to Growth was right. New research shows we’re nearing collapse”, in Guardian, https://www.theguardian.com/commentisfree/2014/sep/02/limits-to-growth-w...
5KELA (27.10.2014): ”Pienituloisimmatkin kuluttavat yli luonnon kestokyvyn”, (julkaisu-uutinen tutkimuksesta: Hirvilammi T, Laakso S, Lettenmeier M. Kohtuuden rajat? Yksin asuvien perusturvan saajien elintaso ja materiaalijalanjälki. Helsinki. Kela. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 132, 2014.) http://www.kela.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/mHBZ5fHNro4S/content/...
Esa Salminen (15.03.2012): ”Maailman rikkaimpaan prosenttiin pääsee 2 805 euron palkalla”, in Kepa uutiset. https://www.kepa.fi/uutiset-media/uutiset/maailman-rikkaimpaan-prosentti...
Andy Coghlan & Debora MacKenzie (19.10.2011): ”Revealed – the capitalist network that runs the world”, in New Scientist. https://www.newscientist.com/article/mg21228354.500-revealed--the-capita...
OXFAM International (16.01.2017): ”Just 8 men own the same wealth as half the world”, https://www.oxfam.org/en/pressroom/pressreleases/2017-01-16/just-8-men-o...
Graeme Maxton (21.04.2015): ”Economic growth doesn’t create jobs, it destroys them”, https://www.theguardian.com/sustainable-business/2015/apr/21/jobs-econom...
6ESKELINEN, Teppo (2015): Sorron rajat – Rosa Luxemburg poliittisen liikkeen, talouden ja siirtomaavallan teoreetikkona (Tutkijaliitto). Erityisesti luvut 5 ”Uusintaminen ja kasvu” sekä 6 ”Imperialismi” avaavat teoreettisesti, miksi nykytilanne on se mikä se on. Katso myös: http://netn.fi/artikkeli/taloudellisen-kasvun-julmuus.
7Mikko Pelttari (24.04.2017): ”Ilmastonmuutos voi kaataa yhteiskuntia”, uutiset Helsingin yliopisto, https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ilmastonmuutos-voi-kaataa-yhteiskuntia .
Nafeez Ahmed (1 January 2015): The End of Endless Growth: Part 1, https://motherboard.vice.com/en_us/article/endless-growth-part-1 .
Nafeez Ahmed (2 January 2015): The End of Endless Growth: Part 2, https://motherboard.vice.com/en_us/article/the-end-of-endless-growth-part-2 .
Nafeez Ahmed (2017): Failing States, Collapsing Systems: BioPhysical Triggers of Political Violence, Springer. (Springer on maailmanlaajuinen tiedejulkaisujen kustantaja.)
8http://awsassets.panda.org/downloads/lpr_living_planet_report_2016.pdf
https://www.eurekalert.org/pub_releases/2013-05/gwsp-amo052313.php
http://data.footprintnetwork.org/
9Springer: About us, http://www.springer.com/gp/about-springer
10Virpi Hukkanen (10.6.2017): ”Kalifornian kuvernöörin herättänyt professori: Maapallo saattaa muuttua pian rajusti”, YLE uutiset, https://yle.fi/uutiset/3-9661507.
11BARNOSKY, Anthony et al. (Published online 06 June 2012): ”Approaching a state shift in Earth’s biosphere”, NATURE, https://www.nature.com/nature/journal/v486/n7401/full/nature11018.html.
12Living Planet Report 2016, WWF, http://awsassets.panda.org/downloads/lpr_living_planet_report_2016.pdf .
EurekAlert!/AAAS (24 May 2013): ”A majority on Earth face severe self-inflicted water woes within 2 generations: Scientists”, PUBLIC RELEASE, https://www.eurekalert.org/pub_releases/2013-05/gwsp-amo052313.php. 500 vesitutkijan Bonnin julistus ’Water in the Athropocene’-konferenssissa.
Global Footprint Network (2017): ”Ecologial Footprint Explorer”, http://data.footprintnetwork.org/.
David Owen (May, 29, 2017): ”The World Is Running Out of Sand”, in THE NEW YORKER, http://www.newyorker.com/magazine/2017/05/29/the-world-is-running-out-of....
Phill Torres (Sunday, Apr 30, 2017 07:00 PM S): ”It’s the end of the world and we know it: Scientists in many disciplines see apocalypse, soon”, in SALON, http://www.salon.com/2017/04/30/its-the-end-of-the-world-and-we-know-it-....
13Anthony Barnosky & Elizabetn Hadly (kesäkuu 2017): Loppupeli – onko maapallo keikahduspisteessä?, Vastapaino, http://vastapaino.fi/kirjat/loppupeli/.
14INTERNATIONAL ORGANIZATION FOR MIGRATION (IOM),THE UNITED NATIONS HIGH COMMISSIONER FOR REFUGEES (UNHCR) AND THE UNITED NATIONS UNIVERSITY (UNU) (6 February 2009): ”SUBMISSION - Climate change, migration, and displacement: impacts, vulnerability, and adaptation options”, http://www.unhcr.org/protection/environment/4a1e51eb0/climate-change-mig....
15Mathew E. Hauer (17.04.2017): ”Migration induced by sea-level rise could reshape the US population landscape”, in Nature, http://www.nature.com/nclimate/journal/v7/n5/full/nclimate3271.html
Andreas Rechkemmer et al. (06.12.2016): ”A complex social-ecological disaster: Environmentally induced forced migration”, in Disaster Health (PMC), https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5325461/ .
http://oxmofm.com/wp-content/uploads/2016/06/Yvonne-Su2.pdf
UNHCR (6 November 2016): ”Frequently asked question on climate change and disaster displacement”, http://www.unhcr.org/news/latest/2016/11/581f52dc4/frequently-asked-ques... ,
Alexandra Bilak et al. (May 2016): GRID – Global Report on Internal Displacement, iDMC – internal displacement monitoring centre & HRG – Norwegian Refugee Council, http://www.internal-displacement.org/assets/publications/2016/2016-globa....
YVONNE SU (June 2016) Should We Bring Back ‘Climate Refugees’?, Oxford Monitor of Forced Migration Vol. 6, No.1,
http://oxmofm.com/wp-content/uploads/2016/06/Yvonne-Su2.pdf
16Sarah Dalrymple (Monday 20 June 2016 11.18 BST): ”The refugee crisis is a problem of poverty, not just migration”, Guardian, https://www.theguardian.com/global-development/2016/jun/20/the-refugee-c....
17CANTOR, David James (10 June 2014): ”The New Wave: Forced Displacement by organize Crime in Central Africa and Mexico”, Refugee Survey Quarterly (2014) 33 (3), https://academic.oup.com/rsq/article/33/3/34/2797909/The-New-Wave-Forced... .
18John Cosgrave, Nicholas Crawford and Irina Mosel (2015): ”10 things to know about refugees and displacement”, Oversees Development Institute (ODI), https://www.odi.org/sites/odi.org.uk/files/odi-assets/publications-opini....
19GLOBAL REPORT 2016, UNHCR The UN Refugee Agency, http://reporting.unhcr.org/sites/default/files/gr2016/pdf/Book_GR_2016_E....
20UNHCR: GLOBAL TRENDS – forced displacement in 2016, http://www.unhcr.org/globaltrends2016/, luettu 21.06.2017.
21Ahmed (2017).
22Arthur Neslen (18.12.2014): ”French Nationalk Front launches nationalist environmental movement”, in Guardian, https://www.theguardian.com/environment/2014/dec/18/french-national-fron... .
23Kate Aronoff (11 December 2015); ”Donald Trump, Marine Le Pen, and the Dangers of ’Eco-Nationalism’ ”, in In These Times, http://inthesetimes.com/article/18676/trump_le_pen_front_national_paris_...
24Luke O’Brien (November 03, 2016): ”My Jourey to the Center of the Alt-Right”, highline Huffington Post, http://highline.huffingtonpost.com/articles/en/alt-right/ .
25IGD – It’s Going Down (September 13, 2015): ”The New Neo-Nazis: How Matthew Heimbach is Building a Racist Network Across the US”, https://itsgoingdown.org/the-new-neo-nazis-how-matthew-heimbach-is-build... .
26Dave Keating (11.04.2017): ”Who would be the greenest French president?”, in Deutsche Welle, http://www.dw.com/en/who-would-be-the-greenest-french-president/a-38385909 .
Jocelyn Timperley (07.05.2017): ”French election 2017: Where the candidates stand on energy and climate change”, in CarbonBrief, https://www.carbonbrief.org/french-election-2017-where-candidates-stand-... . Carbon Brief on Britanniassa sijaitseva verkkosivusto, joka tuo esiin ilmastotieteen, ilmastopolitiikan ja energiapolitiikan viimeisimpiä kehityskulkuja.
Valéry Laramée de Tannenberg (19.04.2017): ”French presidential candidates’ environmentalism often misses the point”, EURACTIV, http://www.euractiv.com/section/climate-environment/news/presidential-ca... .
27Anna Kontula (05.05.2017): ”Ilmastonmuutoksen tuomia kansainvaelluksia odotellessa”, in Aamulehti, https://www.aamulehti.fi/kotimaa/ilmastonmuutoksen-tuomia-kansainvaelluk... .
28Tharanga Yakupitiyage (17.05.2017): ”How Climate-Induced Migration is Displacing Millions Across the World”, in The Wire, https://thewire.in/137628/environmental-migration-tacke/ .
29Chloe Farand (April 17, 2017): ”French Elections: Alt-Right, Total and Gold Mines, the Story Behind the Candidates’ Environmental Policies”, in DESMOGUK – clearing the PR pollution, https://www.desmog.uk/2017/04/17/french-elections-alt-right-total-and-go... .
30Earth First! Journal (April 21, 2017): ”Why Environmentalists Must Be Antifascists”, in IGD – It’s Going Down, https://itsgoingdown.org/environmentalists-must-antifascists/. (Neljännesvuosittain ilmestyvä radikaalin ympäristöliikkeen ääni, The Earth First! Journal, löytyy täältä: http://earthfirstjournal.org/)
31Friends of the Earth International: ”Mission and Vision”, http://www.foei.org/about-foei/mission-and-vision.
32Jussi Halla-aho (21.06.2017): ”Hyvää kesää!”, Scripta-blogi, http://www.halla-aho.com/scripta/hyvaa_kesaa.html, luettu 20.06.2017.
33YLE Uutiset: Eurovaalit 2014 – Vaalikone 2014: Jussi Halla-aho, http://vaalikone.yle.fi/eurovaalit2014/ehdokkaat/48?emp=rt-1.rs-h2N0yS%2..., luettu 20.06.2017.
34Michael Enoch (tammikuu 16, 2014 ): ”Rotudenialismin harha”, Sarastus, (suom. Timo Hännikäinen), https://sarastuslehti.com/2014/01/16/rotudenialismin-harha/, luettu 20.06.2017.
35Ilkka Aura & Hannes Possander (heinäkuu 30, 2016): ”Miten etninen puhdistus toteutetaan?”, Sarastus, https://sarastuslehti.com/2016/07/30/miten-etninen-puhdistus-toteutetaan/, luettu 20.06.2017.
36Timo Hännikäinen (joulukuu 20, 2012): ”Sosiaalisesta ja ekologisesta tasapainosta”, Sarastus, https://sarastuslehti.com/2012/12/20/sosiaalisesta-ja-ekologisesta-tasap..., luettu 20.06.2017.
37Juho Jokinen (21.12.2016 10:57 ): ”Video näyttää Asema-aukion pahoinpitelyn: Syytetty uusnatsi ottaa vauhtia potkaistaakseen uhriaan”, Helsingin Sanomat, http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005015636.html, luettu 21.06.2017.
38Jussi Virkkunen (2.3.2017 klo 14:50, päivitetty 2.3.2017 klo 14:56): ”Poliisihallitus jätti kanteen Vastarintaliikkeen lakkauttamiseksi”, YLE uutiset, https://yle.fi/uutiset/3-9488613, luettu 21.06.2017.
39O. R. (2.6.2016 ): ”Luonnonsuojelu kansallismielisessä liikkeessä”, POHJOISMAINEN VASTARINTALIIKE – SUOMI, http://www.vastarinta.com/luonnonsuojelu-kansallismielisessa-liikkeessa/, luettu 21.06.2017.
40Reija Härkönen (25.02.2015): ”Soinin sirkus ja Mestarin lista”, Migrant Tales, http://www.migranttales.net/reija-harkonen-soinin-sirkus-ja-mestarin-lista/, luettu 21.06.2017.
41Eduskunta, kansanedustajat, eduskuntaryhmät, https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/Sivut/defaul..., luettu 21.06.2017.
42Perussuomalainen – blogeja verkossa: ”Ilmastonmuutos”, https://blogit.perussuomalaiset.fi/aihe/ilmastonmuutos/, luettu 21.06.2017.
43PerusS: ”Arvomaailmamme”, ote puolueen eduskuntavaaliohjelmasta 2011, https://www.perussuomalaiset.fi/tietoa-meista/arvomaailmamme/, luettu 21.06.2017.
44(17.6.2015 klo 14:45päivitetty 17.6.2015 klo 17:34 ): ”Kansanedustaja Olli Immonen poseeraa kansallissosialistisen liikkeen jäsenten kanssa”, YLE – Oulu, https://yle.fi/uutiset/3-8083082, luettu 21.06.2017.