Alkusyksy on ollut Euroopassa kohtuusliikkeen ja post-growth ajattelun vilkkaan toiminnan aikaa. Elokuussa pidettiin Malmössä kuudes kansainvälinen Degrowth-konferenssi ja syyskuussa Brysslissä merkittävä Post-growth -konferenssi. Molemmissa Friends of the Earth oli yhtenä näkyvänä järjestäjänä.
Malmön degrowth -konferenssi
Malmön konferenssiin kokoontui elokuun lopulla lähes tuhat kestävän tulevaisuuden tutkijaa ja tekijää. Kokoontumisen teemana oli dialogi myrskyisinä aikoina yleistavoitteena ekologinen kestävyys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Friends of the Earth tuli tapahtumaan keväällä laaditun raportin ”Sufficiency: Moving beyond the gospel of eco-efficiency”. Sen laatimiseen osallistunut saksalainen Joachim Spangenberger esitteli työpajassa FoEE:n työtä kohtuuspolitiikan parissa. Agendalla ovat mm. työajan lyhentäminen ja henkilökohtaiset rajat luonnonvarojen käytölle.
Suomesta Malmössä oli mukana yli kaksikymmentä osallistujaa, moni Maan ystävien entisiä tai nykyisiä aktiiveja. Junamatkalla Malmöön Tuuli Hirvilammi ja Marko Ulvila tekivät tiedotteen konferenssista ja kohtuusliikkeen ehdotuksista. Tiedote 'Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää järjestelmätason muutoksia' löytyy tämän tekstin lopusta. Helsinkiläinen Ruby van der Wekken oli yhtenä panelistina rahaa käsittelevässä pääistunnossa, missä hän kertoi Helsingin aikapankista ja vaihtoehtoisten rahojen ja yhteisen (commons) tärkeydestä.
Ruotsin Jordens Vänner oli esillä erityisesti konferenssin avajaisissa Folkets Parketissa, missä järjestön entinen pj. Ellie Civjet oli yksi kolmesta pääpuhujasta. Ellie veti myös päätöspäivän mielenosoituksen teemalla Rättvist i Malmö / Justice in Malmö.
Degrowth-konferenssin päätöspäivän mielenosoituksessa vaadittiin mm. fossiilisten polttoaineiden jättämistä maahan, ympäristöoikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta. Kuvassa Jordens vännernin entinen pj. Ellie Civjet (vas) ja keltaisen banderollin päissä aktiivit Tord Björk ja Birgitta Hedström.
Konferenssin jälkeen pidettiin mm. Skånen Jordens vännerin aloitteesta pienimuotoinen Norden i Rörelse - tapaaminen, jossa aktiivit erilaisista liikkeistä vaihtoi kokemuksia ja näkemyksiä mm. rauhan, maatalouden, ay-toiminnan ja ympäristökysymyksen tiimoilta. Päivän aikana kuultiin mm. Brasilian maattomien järjestön MST:n jo vuoden 2009 Belemin Maailman sosiaalifoorumissa käynnistämästä International Peoples' Assembly aloitteesta. Samoin työstettiin ehdotuksia Ukrainan kriisin liennyttämiseksi mm. vaatimalla perusteellista tutkintaa ja oikeusprosessia Odessan yli 40 kuolonuhria vaatineesta väkivaltaisuudesta toukokuussa 2014.
Brysselin post-growth -konferenssi 18-19.9.
Friends of the Earth oli yhtenä järjestäjänä Euroopan parlamentissa pidetyssä Post-Growth 2018-konferenssissa. Sen isänniksi oli saatu parlamentista viisi puolueryhmä kokoomuksesta vasemmistoon. Järjestäjinä toimivat FoEE:n lisäksi mm. Université Libre de Bruxelles, ammattilittojen eurooppalainen kattojärjestö ETUC ja Reseach and Degrowth -järjestö.
Konferenssi alla julkaistiin yli kahdensadan tutkijan vetoomus ”Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus”. Siinä mm todettaan, että ”nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoavaaditaan mm.”. Vaatimuksena on mm. EU:lle vakaus- ja hyvinvointisopimus, parlamenttiin post-growth -toimikunta ja jokaiseen jäsenmaahan taloudellisen siirtymän ministeriö.
Vetoomuksen voivat kaikki halukkaat allekirjoittaa täällä: https://you.wemove.eu/campaigns/europe-it-s-time-to-end-the-growth-dependency
Konferenssin keskusteluissa käsiteltiin muun muassa talouspoliittisten mallien voimaa, energia- ja ilmastopolitiikkaa, BKT:lle vaihtoehtoisia talouskehityksen mittareita sekä kauppapolitiikan ympäristövaikutuksia.
Keskusteluihin osallistui kiitettävästi myös vaikutusvaltaisia EU:n päätöksentekijöitä, kuten kilpailukomissaari Margrethe Vestager, komission työllisyyden, sosiaaliasioiden ja inkluusion pääosaston (DG EMPL) johtaja Joost Koorte sekä useita europarlamentaarikkoja. Lisäksi konferenssissa kuultiin mm. Prosperity without growth -kirjan kirjoittajaa Tim Jacksonia, Degrowth- kirjan julkaissutta tutkija Giorgos Kallisia sekä lukuisia muita nimekkäitä tutkijoita ja järjestöjen edustajia.
Brysselin post-growth konferenssin arvokkainta antia oli kiistatta päättäjien, tutkijoiden sekä järjestötoimijoiden kokoaminen aiheen äärelle. Kestävä siirtymä kasvunjälkeiseen aikaan edellyttää, ettei aiheesta keskustella vain tutkijoiden ja aktivistien pienissä piireissä, vaan myös päättäjät ja yritykset saadaan mukaan rakentamaan oikeudenmukaista hyvinvointia ympäristön kantokyvyn rajoissa.
* * *
Liite: Kohtuusverkon tiedote Malmön degrowth-konferenssista 21.8.2018
Suomalaisdelegaatio Malmön Degrowth-konferenssissa: Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää järjestelmätason muutoksia
Kaksikymmentä suomalaista tutkijaa, kansalaisaktivistia ja järjestötyöntekijää osallistuu tällä viikolla Malmössä järjestettävään kansainväliseen Degrowth-konferenssiin. Kuudetta kertaa järjestettävä Degrowth-konferenssi kerää yhteen satoja tutkijoita ja aktivisteja vaatimaan vaihtoehtoja ympäristöongelmia ja sosiaalisia kriisejä ruokkivalle kasvutaloudelle.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen tarve on konkretisoitunut viime aikoina koettujen metsäpalojen, kuivuuden, tulvien ja ennätyshelteiden seurauksena. Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen kriittinen raja saattaa olla jo kahden asteen lämpenemisessä. Jos hillitsemisessä epäonnistutaan, maapallon luonnonprosesseja ja ilmastoa säätelevät systeemit voivat muuttua peruuttamattomalla ja ihmiskunnalle hyvin vahingollisella tavalla.
Degrowth on suunnan kääntämistä, kestävän ja oikeudenmukaisen vaihtoehdon valitsemista. Degrowth tarkoittaa pyrkimystä sellaiseen yhteiskuntaan ja talouteen, joka tuottaa hyvinvointia kaikille luonnon kantokyvyn rajoissa. Se tunnustaa rohkeasti yhteyden kasvun ja globaalikriisin välillä: lisääntyvä tuotanto ja kulutus kasvattavat ilmastopäästöjä ja kiihdyttävät luonnonvarojen käyttöä.
Koska suomalaisen hyvinvointivaltion keskeiset instituutiot kuten työ, toimeentulo ja julkiset palvelut on sidottu tiukasti kasvuun pyrkivään talouteen, siirtyminen kohtuutalouteen tarkoittaa myös näiden järjestämistä uudella tavalla. Meidän onkin suunnattava rohkeasti kohti laajoja järjestelmätason muutoksia. Ne ovat haastavia, mutta haasteiden kieltäminen tai niiden vältteleminen ei ole kuitenkaan kestävä ratkaisu. Emme voi ajatella, että meillä ei ole vaihtoehtoja. Suunnanmuutoksen ohittaminen on epäoikeudenmukaista tuleville sukupolville.
Malmön Degrowth-konferenssissa hahmotellaan vaihtoehtoja ja työstetään eteenpäin nykyistä kestävämpiä malleja ja ratkaisuja. Oleellista on pyrkimys kohtuuteen eli tuotannon ja kulutuksen vähentäminen riittävälle tasolle. Kohtuutta on tavoiteltava demokraattisesti ja poliittisen osallisuuden kautta.
Konferenssissa tuodaan elävästi esiin, kuinka kohtuutaloutta rakennetaan jo ympäri maailmaa paikallistalouksissa kuten erilaisissa osuuskunnissa ja järjestöissä. Konkreettisia aloitteita ovat muun muassa paikallisrahojen kehittäminen, solidaarisuustalous, teknologiauskon kyseenalaistaminen, kaivostoiminnan rajoittaminen, dialogisuus ja avoimen tiedon käyttö.
Kansainvälisessä tutkimuksessa hahmotellaan myös uudenlaista ekososiaalipolitiikkaa kestämättömän hyvinvointimallin tilalle. Tutkimus tarjoaa rohkaisevia näköaloja hyvinvoinnin edistämiseen. Esimerkiksi perustulo, työajan lyhentäminen, rahapolitiikan uudistaminen ja energiaverotuksen kiristäminen voisivat olla konkreettisia kohtuutalouden politiikkatoimia, joiden avulla voitaisiin turvata työtä ja toimeentuloa kasvusta riippumatta.
Suomalainen kohtuusliike kokoontuu seuraavan kertaan Kohtuus Kymenlaaksossa tapahtumassa Kotkassa 21.-23.9.2018.
Lisätietoa:
Tuuli Hirvilammi, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto puh. 0407262254, tuuli.hirvilammi ät gmail.com
Marko Ulvila, tietokirjailija ja aktivisti, puh. 0445332368, marko.ulvila ät kapsi.fi
Malmön Degrowth konferenssi https://malmo.degrowth.org/
Kohtuus Kymenlaaksossa http://kohtuuskymenlaaksossa.net/